Näin muistutti kulttuuripersoona ja poliitikko Jörn Donner lapsuudessani lukemisen tärkeydestä. Mainos oli tehokas, sillä se kiinnitti huomioni lukemiseen ja siihen, että jos ei lue, on dorka. Mikä se dorka sitten on, mietin? Selvitettyäni asiaa ymmärsin, että se tarkoittaa tyhmää ja kukaan lapsi ei tietysti halua olla tyhmä! Lukeminen todellakin sai merkityksen, ja vaikka olinkin jo valmiiksi tarinoiden viemä, ymmärsin myös lukemisen merkityksen sivistyksen lisääjänä.
Suomi on ollut kautta aikojen maailman kärkimaita lukutaidossa ja suomalainen koulutustaso on korkea. Lukeminen ja kansan sivistys kulkevat näin käsi kädessä. Lukeminen on nostanut suomalaisten sivistystasoa ja vaikuttanut myös siihen, että olemme pohjoiseurooppalainen sivistysvaltio.
Me suomalaiset ihmettelemme usein monien maiden kansalaisten ajatuksen kulkua ja toimintatapoja. Monet asiat ovat meille itsestään selviä. Olemme oppineet asioita koulussa tai lukeneet niistä. Ymmärrämme asioiden taustat ja seuraukset. Hyvä tasavertainen koulujärjestelmämme ja riippumaton media ovat mahdollistaneet meille luottamuksen tietoon, mutta maailma muuttuu, ja tietoa on nykyisin tarjolla monissa kanavissa, eikä niiden luotettavuuteen voi luottaa. Meidän on hyvä oppia huomaamaan, milloin meihin yritetään vaikuttaa, ja myös ymmärrettävä, millä tarkoitusperillä mitäkin viestiä meille syötetään?
Lukutaidon ylläpitäminen on tärkeä taito ja sen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on kiistaton. Se on myös yksi tärkeimpiä syrjäytymisen estäjiä. Kun osaat lukea, opit, ymmärrät ja jäsennät tietoa paremmin. Lukevilla ihmisillä on myös parempi sanavarasto ja kehittyneemmät ajattelun taidot kuin ei -lukevilla.
Tällä on merkitystä myös työelämässä menestymiseen. Siksi taidon rapistumisen estäminen on välttämätöntä. Kouluissa on tälläkin hetkellä monia kampanjoita, joilla halutaan edistää lukemista. Lukemisen kilpailijoita on koko ajan enemmän. Ruutuaika on aina pois ”kirja-ajasta”. Ilokseni olen saanut huomata, että lukemisen puolestapuhujiakin on edelleen olemassa. Keväällä Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahti Kevin Lankinen kertoi harrastavansa lukemista ja rentoutuvansa lukemisen avulla.
Hyvän lukutaidon saa vain lukemalla eli oikotietä tämän taidon karttumiseen ei ole.Lukutaidon ylläpitämiseen on monta hyvää syytä, eikä yhtään huono syy ole sekään, että lukevien ihmisten stressitasojen on tutkitusti todettu olevan matalampia kuin ei -lukevien ja myös eliniän odotus on kaksi vuotta korkeampi.
Aikuinen pystyy itse päättämään, lukeeko vai eikö lue, mutta lapset ja nuoret tarvitsevat kannustusta ja myös tilaisuuksia lukemiseen. Hyvä tarina vie kyllä mennessään mutta tarinan äärelle on ensi päästävä! Siksi lapsille ja nuorille on tarjottava mahdollisuuksia myös koulun ulkopuolella lukemiseen ja raivattava myös tilaa lukuhetkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti