Those Were The Days My Friend - vaikka vuodet kuluvat ja elämä muuttuu, unelmat eivät oikeastaan katoa mihinkään – ne jäävät sydämeen ja kulkevat mukanamme.

Arvoisa juhlaväki, oppilaat, oppilaiden perheet ja koko koulun henkilökunta

Non scholae sed vitae discimus – emme opiskele koulua, vaan elämää varten. Tämä vanha latinalainen viisaus on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja se on ohjannut tänä keväänä julkaistua opetus- ja kulttuuriministeriön Perusopetus 2045 -visiotyötä. Ne tiedot ja taidot mitä koulussa opiskellaan, opiskellaan todellakin siksi, että tulevaisuudessa meillä on osaavia ja pystyviä kansalaisia, jotka vievät maatamme eteenpäin ja huolehtivat kaikkien hyvinvoinnista niin hyvinä kuin haasteellisina aikoina.

Historia on osoittanut meille yhden asian hyvin selvästi: muutos on pysyvää. Uudet sukupolvet ovat aina joutuneet oppimaan uutta ja mukautumaan muuttuvaan maailmaan. Muuttoliikkeet, sodat, ilmastonmuutos, väestönkasvu, epidemiat sekä kokonaiset valtakunnat ovat muovanneet ihmisten elämää – ja saaneet meidät liikkeelle, uudistumaan ja etsimään uusia ratkaisuja.

Tulevaisuutta emme voi tarkasti ennustaa. Juuri siksi koulun tehtävä on sivistyksen lisäksi vahvistaa lasten ja nuorten kykyä kohdata muutosta – kehittää kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta ja rohkeutta toimia epävarmuuden keskellä. Historian valossa tiedämme myös tämän: koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on aina maksanut itsensä takaisin.

Kuluneena lukuvuonna olen saanut erityisen etuoikeuden työskennellä oppilaskunnasta ja digiagenteista koostuvan oppilasryhmän kanssa tulevaisuusprojektissa. Mukana oli oppilaita ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen – koko koulumme kirjo. Nautin tästä yhteistyöstä suunnattomasti. Oli huikeaa nähdä, miten osaavia, kekseliäitä ja ajattelevia oppilaamme ovat. Teidän ideanne, ajatuksenne ja rohkeutenne antavat paljon toivoa tulevasta.

Erityinen kiitos kuuluu digiagenteille – ilman teitä rehtori olisi ollut useammankin kerran pahasti solmussa Tulevaisuuden HYK -posteriprojektin kanssa. Yhteistyömme jatkuu vahvana myös tulevina vuosina. Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana.

Tänä lukuvuonna olemme onnistuneet myös monella muulla tavalla. Koulumme oppilaat ovat menestyneet upeasti erilaisissa joukkueurheilulajeissa. Iskulauseemme “Hykki on tykki” ei ole ollut turha – me todella olemme vahva ja taitava yhteisö.

Yhteinen vuosi saman katon alla on vahvistanut yhteisöllisyyttämme. Se on osoittanut, että yhtenäiskoulu tuo erityistä merkitystä niin opetushenkilöstölle kuin teille oppilaille. Pitkä yhteinen matka alakoulusta yläluokille rakentaa vahvan tunteen yhteenkuuluvuudesta: me olemme hykkiläisiä.

Hykkiläisyys on perinne, joka kantaa pitkälle elämään. Sen vahvuudesta kertoo myös se, kuinka entiset oppilaat palaavat tänne yhä uudelleen. Tänä vuonna saimme vieraaksemme 40 vuotta sitten valmistuneita, ja kesäkuun alussa toivotamme tervetulleiksi vuoden 1976 riemuylioppilaat. Tämä koulu jättää jäljen – ja se jälki kestää.

 

Hyvät oppilaat – ja erityisesti te yhdeksäsluokkalaiset

Kuulimme juhlan aluksi laulun Those Were the Days, My Friend, joka on ollut minulle rakas jo lapsuudesta asti. Laulussa muistellaan menneitä – ystävyyttä, unelmia ja huolettomia hetkiä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka nuoruudessa kaikki tuntuu mahdolliselta ja kuinka helposti ajattelemme, että parhaat vuodet kestävät ikuisesti. Samalla laulussa on myös toinen, tärkeä viesti: vaikka vuodet kuluvat ja elämä muuttuu, unelmat eivät oikeastaan katoa mihinkään – ne jäävät sydämeen ja kulkevat mukanamme.

Ja juuri siksi menneisyydestä on hyvä ottaa oppia ja hyviä muistoja saa kaiholla muistella – mutta te olette tulevaisuus. Sitä kohti on hyvä kulkea rohkeasti, luovasti ja kriittisesti.

Yhdeksänvuotinen peruskoulu on kerännyt osaamisreppuihinne valtavasti tietoja ja taitoja. Silti haluan sanoa teille jotakin vielä tärkeämpää: kuunnelkaa sydämenne ääntä. Toivon, että osaatte erottaa oikean ja väärän ja osaatte tehdä valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointianne.

Elämä tuo myös joskus eteen vuorenkokoisia haasteita. Harjoitelkaa kohtaamaan ne sitkeästi ja askel kerrallaan. Kaikesta kyllä selviätte – mutta kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Pyytäkää apua ja tarjotkaa sitä myös toisille. Ennen kaikkea: luottakaa tulevaisuuteen ja katsokaa maailmaa positiivisten lasien läpi.

Kiitos kaikille tästä lukuvuodesta ja lämpimät onnittelut yhdeksäsluokkalaisille peruskoulun päättötodistuksen saamisesta.

 Hyvää kesää!

Anne Laatikainen

Hämeenlinnan Yhteiskoulun rehtori

 Kevätjuhlapuhe Hämeenlinnan Yhteiskoulussa 30.5.2026

 

Turvallinen Hämeenlinna

Elämme aikakautta, jolloin turvallisuus on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi, niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Maiden sisällä on epävakautta ja sotatoimet eri puolilla maailmaa vaikuttavat myös epäsuorasti meidän kaikkien elämään.

Onkin tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan luottamusta paikalliseen hallintoon ja lisätään kansalaisten tunnetta vakaudesta ja kyvykkyydestä selvitä erityyppisistä poikkeustilanteista.  

Hämeenlinnan kaupunki on nostanut turvallisuuden yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi ja sen avulla Hämeenlinnaa halutaan kehittää kokonaisturvallisuuden edelläkävijäksi. Mitä kaupunki haluaa turvallisuuden edelläkävijyydellä osoittaa, kun puhutaan kokonaisturvallisuusstrategiasta?

Hämeenlinnassa turvallisuus halutaan nähdä isompana asiana kuin pelkästään kaupungin poliisi- ja rikostilastot. Se huomioi fyysisen turvallisuuden, huoltovarmuuden, kriisinkestävyyden ja sosiaalisen turvallisuuden. Hämeenlinnan keskeinen sijainti ja kuuluminen osaksi puolustusteollisuuden keskittymää mahdollistaa myös alueellisen osaamisen ja yhteistyön hyödyntämisen turvallisuussektorin eri toimijoiden kanssa.

 Saimme viime viikolla, kahden muun valtuutetun kanssa, olla keskustelemassa Hämeenlinnan turvallisuudesta strategiajohtajan johdolla. Meille kaikille keskustelijoille tärkeäksi nousi arjen turvallisuus ja hyvinvointi. Turvallisuus on tärkeä jokapäiväinen asia. Jos emme koe oloamme turvalliseksi, tulemme pidemmän päälle voimaan huonosti ja sairastumme. Meillä jokaisella on oikeus kokea myös olomme turvalliseksi liikkuessamme kaupungissa ja toimiessamme kaupungin eri tilaisuuksissa ja tiloissa.

Nostimme keskustelussa esiin myös meidän päättäjien vastuun siinä, miten tekemämme päätökset edistävät turvallisuutta. Hämeenlinnan on lapsiystävällinen kaupunki, jossa lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tulee näkyä laadukkaina lasten ja nuorten palveluina. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tunne siitä, että on hyväksytty omana itsenään ja hänellä tulee olla turvallinen olo koulussa ja harrastuksissa. Jokaisella lapsella ja nuorella on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea sekä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tämä tavoite on hyvin saavutettavissa silloin kun kouluissa ja päiväkodeissa on sopivan kokoiset ryhmät. 

Kaupunkilaisten turvallisuutta lisää tietoisuus siitä, miten toimitaan poikkeusoloissa. Kaupungin ennakoivalla viestinnällä ja tiedottamisella on suuri merkitys siinä, miten henkinen kantti kestää, kun tilanteet sitä vaativat. Tärkeää on myös katujen turvallisuus; niin katujen fyysinen kunto kuin myös yhteiskuntarauha. Näihin asioihin me päättäjät pystymme osaltamme vaikuttamaan esimerkiksi katuinfran kunnossapitoon panostamalla ja siinä millaista keskustelukulttuuria vahvistamme eri viestintäkanavissa. 

Turvallisuus on monisyinen asia. Se on tunnetta, varautumista, ennakointia, varustautumista ja sitä lisää kokemus kuulumisesta yhteisöön. Yhteisöllisyys ja yhteistyö vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä, jota tarvitsemme epävakaina aikoina.