Optimistinen tulevaisuuskuva auttaa meitä kaikkia

Me odotamme kaikki pandemian ehtymistä. Olemme väsyneitä ja turhautuneita rajoituksiin ja ohjeisiin. Näkymätön uhka estää meitä toteuttamasta itseämme. Emme pääse opiskelemaan, harrastamaan emmekä tapaamaan ystäviämme. Elämä on raskasta ilman kulttuuria ja urheilutapahtumia. On myös raskasta olla koko ajan valmiustilassa reagoimaan ja toimimaan tartuntaketjujen jäljityksessä ja mahdollisen taudin hoitamisessa. 

Epävarmuus syö ihmistä ja saa meidät reagoimaan hyökkäävästi kaikkia rajoituksia kohtaan ja arvostelemaan kanssaihmisiä heidän toimintatavoistaan tai sääntöjen noudattamatta jättämisistään. Lisäksi maan hallituksen suositukset ja rajoitukset estävät meitä harjoittamasta elinkeinoamme. Tilanne on kestämätön. Rokotetta ja äkkiä! Haluan kesällä rokata, osallistua tapahtumiin ja elää kuin ennenkin!

Paluu normaaliin tapahtuu toivottavasti pian mutta on hyvä varautua siihen ettei maailma koronan jälkeen ole kuitenkaan enää samanlainen kuin ennen koronaa. Paljon on korjattavaa mutta ehkä myös jotain hyvääkin. 

Hesarin artikkelisarjassa filosofi Rosi Braidotti näkee koronakriisin tuoneen vielä selvemmin esiin sen, että vain ihmiskeskeisyydestä luopuminen voi pelastaa ihmisen. Tarvitaan globaalia yhteistyötä sekä uudenlaista suhtautumista teknologiaan sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen.Braidottin mukaan on ymmärrettävä, ettei ole heikkoutta olla riippuvainen toinen toisistaan ja että erilaisuuden hyväksyminen ilman lokerointia on selviämisen edellytys. Uudessa koronan jälkeisessä maailmassa vallitsee solidaarisuus, epäitsekkyys, joka loppupelissä hyödyttää kaikkia. 

Jos nuo Braidottin mainitsemat asiat hyödyttävät kaikkia, eikö ne tulisi huomioida myös kuntavaalien alla ehdokkaiden tavoitteissa? On täysin selvää, että koronan jäljet niin kuntataloudessa kuin myös ihmisten hyvinvoinnissa edellyttävät kuntapolitiikoilta toimiaseuraavalla vaalikaudella. 

Näin vaalien alla nämä korjaavat toimet olisikin hyvä olla jokaisen valtuutetuksi pyrkivän mielessä myös konkreettisina esimerkkeinä. Jos huomio halutaan suunnata kaupunkilaisten arjen hyvinvoinnin edistämiseen, se tarkoittaa panostusta lasten ja nuorten palveluihin, terveyspalveluihin ja ikäihmisten hoivan palveluihin.  Samaan aikaan ei voi esittää pysäköinnin maksuttomuutta, vaikka se toisikin eloa keskustaan. Päättäjien pitää päättää mitä rajallisella resurssilla halutaan? 

Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden parannus on yksinkertainen. Tarvitaan lisää ammattilaisia, psykologeja, kuraattoreita, oppilaanohjaajia, erityisopettajia, terveydenhoitaja ja terapeutteja, lasten ja nuorten kasvun tueksi. Lapsiystävällisessä kaupungissa kannattaa satsata kerralla kunnolla näihin, jotta päästäisiin jossakin vaiheessa vähentyneeseen palvelun tarpeeseen. Lisäksi lasten harrastamisen mahdollisuudet tulee tarjota niin, ettei se edellytä vanhempien paksua rahakukkaroa vaan harrastus on mahdollinen kaikille lapsille ja nuorille.

Vaalilupausten on oltava realistisia ja sellaisia, joissa huomioidaan jo aikaisemmin tehdyt asian kannalta keskeiset päätökset. Uhkakuvien maalaaminen ei johda mihinkään vaan tulevaisuus tulee nähdä parempana. Otetaan rauhallisesti ja luotetaan toisiimme. Me suomalaiset olemme aina pärjänneet hyvin vaikeissa tilanteissa. Yksi syy on ollut se, että tiukassa paikassa me osaamme katsoa samaan suuntaan. Sitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa.

Budjettipuhe 9.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut ja yleisö siellä kotikoneella

Hämeenlinnan kaupungin taloudellinen tilanne on haasteellinen ja tulee olemaan sitä myös lähivuosina, jos emme keksi kestäviä keinoja sopeuttaa ja uudistua. Hämeenlinnan vuosikate on heikentynyt jo pidemmän aikaa. Verojen ja valtionosuuksien kasvua ovat hidastaneet väestön ikääntyminen, veronkevennykset, valtionosuusleikkaukset sekä useat verojen tilitysrytmiä muuttaneet hallinnolliset uudistukset. Maailmantalouden taantuma ja koronaepidemian haittojen vähentämiseksi tehdyt toimet kasvattavat julkisen talouden alijäämää entisestään. Lopulliset vaikutukset tulemme näkemään vasta myöhemmin.

Marinin hallitus on tukenut tänä vuonna kuntia kahdella suoralla koronapaketilla sekä monilla muilla tukitoimilla. Tukitoimet kohensivat myös Hämeenlinnan kaupungin tilinpäätöstä mutta ne eivät poista kaupungin taloutta vaivaavia rakenteellisia ongelmia, joiden seurauksena tulojen kasvu ei kata menoja ja investointeja.  Marinin hallituksen tuki auttoi monen kunnan pään ns. pinnalle myös Hämeenlinnan. Kiitos hallitukselle tästä.

Tällä kaudella budjettivalmistelu Hämeenlinnassa on ollut osallistavaa. Me päättäjät olemme saaneet olla mukana kahdessakin taloutta käsitelevässä valtuustoseminaarissa. Seminaarien pääviesti on ollut, että jos emme tee ratkaisuja menojen suhteen ja saa samalla myös kasvatettua tulopuolta, hukka meidät perii!

Myös kaupungin talousjohtaja Jussi Oksan viimeisimmän esityksen perusteella ei liene kenelläkään valtuutetulle jäänyt epäselväksi se, että tasapainoon pääsemiseksi tarvittaisiin joka vuosi 10 miljoonan ylijäämäinen tilinpäätös ja että veronkorotusta pitäisi tehdä se 1%. Kaupunginjohtajan esityksessä korotus  suli 0,25% ja sitäkään ei muutamissa ryhmissä haluta.

Verojen korottaminen kuulostaa aina ikävältä vaikkakin esimerkkinä tuo 0,25% korotus näkyy n5e kuukausilisäyksenä 2000e kuukaudessa ansaitsevan tilissä. Ei siis kovin suuri summa kun taas kaupungin budjettiin tuo pieni korotus toisi 3 miljoonaa. Veroilla mahdollistetaan tässäkin budjettikirjassa olevat peruspalvelut ja jos rahaa ei ole, joudumme tekemään ennen pitkään niitä ikäviä päätöksiä säästöjen aikaan saamiseksi.

Ensi vuoden budjetille helpotuksen tuo kiinteistöveron siirto tältä vuodelta, joka tuo budjettiin lisää rahaa 2,8 miljoonaa. Tähän vahvistus tuli ministeriöltä viime viikolla ja se ei ole ollut tiedossa aikaisemmissa budjetin käsittelyissä. Tällä voimme kompensoida veronkorotuksen mutta se ei poissulje sitä, että se on edessä jos emme löydä kestäviä ratkaisuja tulojen ja menojen suhteeseen.

Meille demareille on tärkeää, että Hämeenlinna on elinvoimainen kaupunki. Kaupunki, jossa pidetään huolta ihan jokaisesta, lapsesta, nuoresta, ikäihmisestä, työttömästä ja työllisestä. Kaupungin pitää myös huolehtia työntekijöistään ja kohdella heitä reilusti. Säästäminen väärästä kohtaan voi koitua loppupelissä tappioksi ja kuluina jossakin toisaalla. Siksi me emme ymmärrä leikkauksia henkilöstökuluista, joiden ei katsota olevan ”tekeviä käsiä”. Me näemme kaupungin kaikkien työntekijöiden olevan ”tekeviä käsiä” ja omassa tehtävässään prosessien etenemisen kannalta oleellisia.

Kaikesta tästä voimme päätellä, että kaupungin talous on monimutkainen kokonaisuus ja siksi me demarit haluamme luottaa budjettityössä ammattilaistyönä tehtyyn virkamiesvalmisteluun. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esiteltyä budjettiesitystä voi joltain osin kyseenalaistaa ja epäselvistä asioista kysyä. Ja näin olemme tehneetkin.

Me valtuutetut olemme mukana budjetin valmistelutyössä ja se auttaa meitä näkemään kokonaisuudet. Meillä on vastuu ja myös velvollisuus myös kertoa kaupunkilaisille mitä vaikutuksia päätöksillä tai päättämättä jättämisellä on. Meillä valtuutetuilla pitää olla myös rohkeutta tehdä päätöksiä vaikka ne ei kaikista kaupunkilaisista tunnu hyviltä. Aina on hyvä muistaa, että kumarrellessa toiseen suuntaan pyllistää toisaalle. Suoraselkäisyys ja tietoon pohjautuvat perustelut riittävät.

Meidän pitää myös pystyä toimimaan yhdessä ja tekemään kompromisseja. Tiukasti omassa linjassa pitäytyminen ei ole kaupunkilaisten etu vaan se, että asiat etenevät. Me tarvitsemme dialogia enemmän kuin yksinpuhelua. Varsinkin jos päätökset ovat kaupunkilaisia jakavia, ennakointi ja yhdessä tekeminen on välttämätöntä.

Talouden tasapainottaminen edellyttää välittömiä tekoja mutta myös pitkäjänteistä työtä, jolla vaikutetaan pysyvämmin kaupungin talouden pohjaan. Vaikuttavin keino talouden tasapainottamiseksi on edistää alueemme työllisyyttä ja sen kaupunki tekee hyvällä suunnittelulla, aktiivisella verkostotyöllä ja mahdollistavalla kaavapolitiikalla. Tämä on tärkeää aina mutta varsinkin kun talous on kriisissä, talouspolitiikan on oltava elvyttävää.

Tällaisessa tilanteessa kun omat rahat ei riitä on hyvä löytää myös yhteistyökumppaneita. Vaikeina aikoina pitää toki huolehtia peruspalvelujen toimivuudesta mutta näiden lisäksi ei voi unohtaa investointeja, jotka parantavat palvelutasoa ja jotka myös tuovat työtä. Hämeenlinnassa investointilistan kärjessä ovat koulut ja päiväkodit ja nämä pitää saada etenemään. Kaupungin rajalliset voimavarat on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa käyttää opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen kuin rakennusten ylläpitämiseen.

Kaupungin on kyettävä uudistumaan ja se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia niissä toiminnoissa, jotka voidaan järjestää edullisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Nämä toimet on ulotettava kaikkiin toimialoihin. Muuallekin kuin palveluverkkoon.

Muutostyö edellyttää hyvää johtamista, läpinäkyvyyttä ja hyvää ennakoivaa viestintää. Tähän kaupungin pitää panostaa, jotta toimet mitä talouden tehostamiseksi tarvitaan, saadaan maaliin. Välitilaan jumiutuminen ei ole hyväksi kenellekään. Ei varsinkaan kaupungille, jonka haluamme olevan elinvoimainen ja näyttävän myös siltä.

Sosialidemokraatit haluavat arjen peruspalvelujen säilyvän jokaisen ulottuvilla. Me haluamme lapsiystävällisen kaupungin olevan aidosti lapsiystävällinen ja siksi lasten palveluja ja kulttuurin resursseja ei saa asettaa toisiaan vastaan. Hämeenlinna on sekä lapsiystävällinen kaupunki että kulttuurikaupunki, jossa pitää resursoida riittävästi molempiin.

Eteenpäin katsomisen kyky vaikeina aikoina erottaa voittajat häviäjistä. Tämä on hyvä muistaa kun teemme päätöstä budjetista, jolla on vaikutuksia siihen millainen tulevaisuus kaupunkilaisillamme tulee olemaan. Toivosta ja positiivisesta asenteesta ei pidä luopua vaikeina aikoinakaan!

Näillä sanoilla sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmis hyväksymään 2021 talousarvion sekä taloussuunnitelman kaudelle 2022-23. Kiitos kaikille budjettityöhön osallistuneille.