tiistai 23. helmikuuta 2021

Optimistinen tulevaisuuskuva auttaa meitä kaikkia



Me odotamme kaikki pandemian ehtymistä. Olemme väsyneitä ja turhautuneita rajoituksiin ja ohjeisiin. Näkymätön uhka estää meitä toteuttamasta itseämme. Emme pääse opiskelemaan, harrastamaan emmekä tapaamaan ystäviämme. Elämä on raskasta ilman kulttuuria ja urheilutapahtumia. On myös raskasta olla koko ajan valmiustilassa reagoimaan ja toimimaan tartuntaketjujen jäljityksessä ja mahdollisen taudin hoitamisessa. 

Epävarmuus syö ihmistä ja saa meidät reagoimaan hyökkäävästi kaikkia rajoituksia kohtaan ja arvostelemaan kanssaihmisiä heidän toimintatavoistaan tai sääntöjen noudattamatta jättämisistään. Lisäksi maan hallituksen suositukset ja rajoitukset estävät meitä harjoittamasta elinkeinoamme. Tilanne on kestämätön. Rokotetta ja äkkiä! Haluan kesällä rokata, osallistua tapahtumiin ja elää kuin ennenkin!

Paluu normaaliin tapahtuu toivottavasti pian mutta on hyvä varautua siihen ettei maailma koronan jälkeen ole kuitenkaan enää samanlainen kuin ennen koronaa. Paljon on korjattavaa mutta ehkä myös jotain hyvääkin. 

Hesarin artikkelisarjassa filosofi Rosi Braidotti näkee koronakriisin tuoneen vielä selvemmin esiin sen, että vain ihmiskeskeisyydestä luopuminen voi pelastaa ihmisen. Tarvitaan globaalia yhteistyötä sekä uudenlaista suhtautumista teknologiaan sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen.Braidottin mukaan on ymmärrettävä, ettei ole heikkoutta olla riippuvainen toinen toisistaan ja että erilaisuuden hyväksyminen ilman lokerointia on selviämisen edellytys. Uudessa koronan jälkeisessä maailmassa vallitsee solidaarisuus, epäitsekkyys, joka loppupelissä hyödyttää kaikkia. 

Jos nuo Braidottin mainitsemat asiat hyödyttävät kaikkia, eikö ne tulisi huomioida myös kuntavaalien alla ehdokkaiden tavoitteissa? On täysin selvää, että koronan jäljet niin kuntataloudessa kuin myös ihmisten hyvinvoinnissa edellyttävät kuntapolitiikoilta toimiaseuraavalla vaalikaudella

Näin vaalien alla nämä korjaavat toimet olisikin hyvä olla jokaisen valtuutetuksi pyrkivän mielessä myös konkreettisina esimerkkeinä. Jos huomio halutaan suunnata kaupunkilaisten arjen hyvinvoinnin edistämiseen, se tarkoittaa panostusta lasten ja nuorten palveluihin, terveyspalveluihin ja ikäihmisten hoivan palveluihin.  Samaan aikaan ei voi esittää pysäköinnin maksuttomuutta, vaikka se toisikin eloa keskustaan. Päättäjien pitää päättää mitä rajallisella resurssilla halutaan? 

Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden parannus on yksinkertainen. Tarvitaan lisää ammattilaisia, psykologeja, kuraattoreita, oppilaanohjaajia, erityisopettajia, terveydenhoitaja ja terapeutteja, lasten ja nuorten kasvun tueksi. Lapsiystävällisessä kaupungissa kannattaa satsata kerralla kunnolla näihin, jotta päästäisiin jossakin vaiheessa vähentyneeseen palvelun tarpeeseen. Lisäksi lasten harrastamisen mahdollisuudet tulee tarjota niin, ettei se edellytä vanhempien paksua rahakukkaroa vaan harrastus on mahdollinen kaikille lapsille ja nuorille.

Vaalilupausten on oltava realistisia ja sellaisia, joissa huomioidaan jo aikaisemmin tehdyt asian kannalta keskeiset päätökset. Uhkakuvien maalaaminen ei johda mihinkään vaan tulevaisuus tulee nähdä parempana. Otetaan rauhallisesti ja luotetaan toisiimme. Me suomalaiset olemme aina pärjänneet hyvin vaikeissa tilanteissa. Yksi syy on ollut se, että tiukassa paikassa me osaamme katsoa samaan suuntaan. Sitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa.


maanantai 8. helmikuuta 2021

Yhteistyö kantaa kiusaamisen vastaisessa työssä


 ”Ei paha oo kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista.” Näin runoili Eino Leino viisaasti aikoinaan. Eräänlaisesta heikkoudestahan kiusaamisessakin on kysymys. Kiusaaminen on ikuisuusilmiö tilanteissa, missä on enemmän kuin yksi ihminen paikalla. Kiusaamisella haetaan valtaa ja haetaan kanavaa oman pahan olon purkamiselle. Tänä päivänä kiusaaminen on saanut lisämahdollisuuden sosiaalisessa mediassa, jolloin kiusatuksi voi joutua jopa siinä turvallisimmassa paikassa, omassa kodissaan. 

Viime viikolla Sanna Marinin hallitus julkaisi laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista kiusaamiselle. 

Kiusaaminen on suuri riski ihmisen hyvinvoinnille ja seuraukset, niin kiusatulle kuin kiusaajalle ovat suuret. Hallituksen julkaisema ohjelma, jossa huomio kiinnittyy lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseen ja sitä kautta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen, on tarpeellinen. Mielen hyvinvoinnin edistäminen ennakoivalla työllä tulee maksamaan itsensä takaisin moneen kertaan. 

Kouluissa on jo olemassa monenlaisia ohjelmia kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Hämeenlinnassakin on jo useamman vuoden ajan koulutettu opettajia ja oppilaita kunnioittavaan vuorovaikutukseen, jossa korostetaan kuuntelemista, toisen asemaan asettumista ja yhteisen kompromissin löytämistä. Harvoin asiat ovat mustavalkoisia,ja siksi keskeltä, harmaalta alueelta, voi löytyä kaikkia tyydyttävä ratkaisu.  Useissa Hämeenlinnan kouluissa on oppilaita myös opetettu itse ratkaisemaan pieniä ristiriitatilanteita vertaissovittelun, Verson avulla. 

Lisäksi oppitunneilla on käsitelty kaveritaitoja ja puhuttu kiusaamisesta sekä tunteista. Nämä käsittelykerrat ovat olleet kuitenkin satunnaisia ja nyt tarvitaan systeemistä lähestymistä ja koko ikäluokan kattavaa ohjelmaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskeluun. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa –sanonta tulee tässä, jos missä todeksi. 

Hallituksen ohjelmassa eräänä toimenpiteenä on tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa. Näiden taitojen vahvistamista tarvitaan koko lapsuus ja nuoruusvuosien ajan. Iittalan yhtenäiskoulussa on pilotoitukuluneena lukuvuonna Hyvän mielen taitojen harjoittelussa. Ensi lukuvuonna taitoja harjoitellaan kerran viikossa yhden oppitunnin ajan luokilla 3-5 ja 8-9. 1.ja 2.luokalla sekä 6. ja 7. luokilla teemoja käsitellään muiden oppituntien sisällä. 

Huoli lisääntyneestä lasten ja nuorten väkivaltaisesta käytöksestä näkyy myös hallituksen toimenpideohjelmassaSiellä on omat kohtansa turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi, syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi Ankkuritoiminnan kanssa. Hämeenlinnassakin koulut tekevät aktiivista yhteistyötä Ankkuritiimin kanssa, jossa ovat mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. 

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamiseen on puututtava aina ja näin kouluissa ymmärtääkseni toimitaankin. Hallituksen julkaisemassa toimenpideohjelmassa on huomioitu aikaisemman lainsäädännön määrittelemät esteet rehtorin oikeudesta määräaikaiseen koulusta erottamiseen sekä kaksoisrangaistavuuden kieltoon. Kaksoisrangaistavuuden kielto on estänyt koulun kurinpidolliset toimenpiteen tilanteissa, joissa kiusaaminen on johtanut rikosoikeudelliseen käsittelyprosessiin. Nyt tähän haetaan lainsäädännön kautta ratkaisua. 

Ohjelma korostaa myös riittävän resurssin varmistamista perustyöhön, jolloin kouluissa olisi mahdollista matalalla kynnyksellä puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin. Ohjelman toimenpiteet koskivat pääsääntöisesti kouluja ja oppilaitoksia mutta ilman kotien kanssa tehtävää yhteistyötä ohjelma ei ole riittävä. Lisäksi tarvitaan tukitoimia myös vanhemmuuden tukemiseen ja riittävää resurssointiayksilöllisiin tukitoimiin.

Hienona samanaikaisena yhteensattumana myös meillä täällä Hämeenlinnassa on juuri julkaistu ja valtuustossa esitetty Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma. Ohjelmaa on työstetty pari viime vuotta yhteistyössä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa ja kaikki puolueryhmät pitävät ohjelmaa tarpeellisena ja onnistuneena. 

Nyt ohjelman tavoitteet tulee saada näkymään konkreettisina toimenpiteinä Hämeenlinnalaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheittensä arjessa. Ohjelmatyön jalkautuminen edellyttää riittävää resurssointia niin oppilashuoltotyöhön, perheiden tukemiseen kuin myös opetustyöhön esimerkiksi ryhmäkoon maksimin määrityksellä. Järkevän kokoisissa ryhmissä säilyy työrauha ja se on myös turvallisuuden kannalta tärkeää.

Hämeenlinna on ihmisen paikka

  Viime viikkoina olemme lukeneet useampia mielipidekirjoituksia Hämeenlinnan keskustan kehittämisen jämähtäneestä tilasta. Viimeisimpänä ...