perjantai 3. kesäkuuta 2022

Rehtorin kevätjuhlapuhe Iittalan yhtenäiskoulussa 4.6.2022

”Löikö mörkö sisään?”, Ei voi oijoijoijoi!”, Taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee maali!

 

Tällä viikolla olemme saaneet kokea yhtä suomalaisen urheilujuhlan suurinta hurmosta, maailmanmestaruutta! Mestaruuden synnyttämä juhlahumu ja onnistumisen ilo on täyttänyt mielemme positiivisella fiiliksellä. Antero Mertarannan omintakeiset ja tunnistettavat sitaatit ovat kaikkien huulilla ja nostattavat hyvää fiilistä. 

 

Onnistuneet urheilusuoritukset herättävät meissä voimakkaita tunteita, innostumista ja jäävät siksi tunnemuistiimme pitkiksi ajoiksi. Itselleni Mertarannan sitaateista nostattavin on, ”Ihanaa leijonat, ihanaa!” Ajai jai! Kyllä tekee hyvää olla suomalainen vai mitä? 

 

Aina me suomalaiset emme ole onnistuneet. Joskus täydellinen onnistuminen on ollut hiuskarvan päässä, joskus taas on jääty kauaksi tavoitteesta. Elämässä ja urheilussa tämä on normaalia. Onnistuminen ei ole aina edes itsestä kiinni, sillä suoritukseen vaikuttavat niin monet seikat. 

 

Olin toukokuun alussa tilaisuudessa, jossa puhujana oli Pariisin 2024 olympialaisiin Suomen edustajaksi valittu breikkariJohannes Hatsolo Hattunen. Hatsolo on tanssijan ja tanssinopettajan roolinsa lisäksi myös tunnettu ja suosittu motivaatiopuhuja. Kun kuuntelin Hatsoloa, ajattelin meitä kaikkia mutta erityisesti teitä rakkaat ysit. Haluankin jakaa Hatsolonesityksestä heränneitä ajatuksia kanssanne.

 

Elämässä asenteella on merkitystä. Asenne ratkaisee monessa tilanteessa mutta erityisesti silloin kun omat olosuhteet ja lähtökohdat antavat sinulle lähtötelineissä takamatkan. 

Miten tilanne sinuun vaikuttaa? Lannistutko vai pystytkö motivoimaan itsesi tavoittelemaan mahdottomalta tuntuvia tavoitteita? Tärkeää tällaisessa tilanteessa on pohtia, onko elämäsi sinulla hallussa vai ei? On hyvä myös miettiä, mitä elämältään haluaa? Mikä riittää ja mikä on riittävän hyvää? Aktiivinen pohtiminen kannattaa, sillä se tuo tunteen siitä, että hallitsee omaa elämäänsä. 

 

Elämän haltuun ottamisessa auttaa Hatsolon mukaan se, että pyrkii tekemään aina parhaansa. Olemaan siellä missä milloinkin pitää olla ja pyrkii olemaan kanssaihmisilleen ystävällinen. Eikä hymystäkään ole haittaa. Päinvastoin. Niinkin pienellä asialla kuin hymyllä, on todella suuri vaikutus, niin omaan fiilikseen kuin myös muiden asenteeseen sinua kohtaan. Hymyilevälle ihmiselle kun harvoin kukaan haluaa mitään pahaa.

 

Hatsolon elämänasenteen perusvire on ilossa, joka koostuu kolmesta sanasta, innostumisesta, luomisesta ja onnistumisestaIlo edustaa aitoa asennetta, kaverista välittämistä ja ennen kaikkea fiilistä, mikä ansaitaan, kun on ensin tehnyt parhaansa. Myös jakaminen korostuu hänen asenteessaan. Yksin on vaikea onnistua missään. Tarvitaan aina myös kumppaneita, joista innostua ja joita innostaa. Yhdessä tekemällä ja toista kannustamalla onnistuminenkin on lähempänä. 

 

Olemme eläneet viimeiset vuodet monenlaisten haasteiden ympäröimänä. Olemme selvinneet uusista tilanteista hyvin ja yksi syy on asenteessa. Tiukan paikan tullen me suomalaiset osaamme noudattaa sääntöjä ja ohjeita. Me osaamme myös hoitaa oman tonttimme sekä tukea ja auttaa hädässä olevaa. 

 

Meillä on tietoja ja taitoja kaikkeen tuohon, mitä tiukassa tilanteessa tarvitaan ja meillä on myös valmiudet tehdä yhteistyötä. Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteistyö on tärkeää mutta erityisesti sitä tarvitaan kriisin aikoina. 

 

Myös jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, Leijonakuningas Jukka Jalonen, korostaa yhteistyön merkitystä ja pyyteettömyyttä. Päätän puheeni hänen viisaisiin sanoihin: 

 

Meidän pitäisi kaikkien sisäistää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” 

 

Näillä ajatuksilla saattelen teidät rakkaat ysit maailmalle. Kiitos kaikista yhteisistä vuosista ja menestystä elämään sekä jatko-opintoihin.  

 

Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille!


maanantai 7. maaliskuuta 2022

Vapauden, demokratian ja eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta



Viimeisen viikon tapahtumat Euroopassa ovat olleet karmivaa seurattavaa. Suursota on käsillä jos tilannetta ei saada pysäytettyä. Nyt jos koskaan on oltava rohkea ja yhteistyössä Euroopan muiden valtioiden kanssa Suomikin voi näyttää ettei tällainen valloituspolitiikka käy. 


Voiko yksittäinen, siviili-ihminen tehdä mitään? Mielestäni voi. Me voimme auttaa ja tukea, niin taloudellisesti kuin myös henkisesti, Ukrainan kansaa. Me voimme tukea tavallisia venäläisiä, jotka haluavat vastustaa tätä vallanhimoista  valloituspolitiikkaa. Me voimme koota sotaa vastustavia hämeenlinnalaisia yhteen näyttämään mitä mieltä me olemme asiasta ja samalla me voimme kerätä avustusta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle. 

Me olemme eurooppalaisia ja sota koskettaa meitä lähempänä kuin vuosikymmeniin. Tämä tilanne on myös havahduttanut meidät huomaamaan sodan ja vainon julmuuden. Tilanne on havahduttanut meidät huomaamaan myös, miten tärkeää on, että media on riippumaton ja puolueeton ja miten tärkeää yhteistyö eri poliittisten ryhmien kesken on. 

Me emme tarvitse vastakkainasettua vaan rinnakkaiseloa. Eri mielipiteiden kunnioittavaa kohtaamista ja yhteisen tavoitteen, rauhan, ylläpitoa.  Solidaarisuus ja yhteistyö kantavat paljon pidemmälle kuin itsekäs oikeassa oleminen ja sooloilu.

Me emme tarvitse riidankylvämistä ja vihaa. Nyt tarvitaan yhteistyötä kaikilla rintamilla. Jokaisessa Euroopan kolkassa. Euroopan tulevaisuus vapaana ja demokraattisena alueena on nyt käsissämme. Sitä pitää suojella ja vaalia sekä taistella sen puolesta. Nyt jos koskaan tarvitaan diplomaattista viisautta, rakkautta ja hyvää tahtoa.

lauantai 12. helmikuuta 2022

Liikunta sopii lääkkeeksi moneen vaivaan - myös matkailun piristysruiskeeksi



Antti Pennanen oli huolissaan (HäSa 12.1.2022) lasten ja nuorten liikkumisesta koronarajoitusten estettyä seuraharjoitusvuorot.  Hän toi esille huomionsa siitä, että lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt takavuosista ja etteivät perheet enää liiku yhdessä siinä määrin kuin ennen. Eräänä ratkaisuna omaehtoisen liikunnan lisäämiseen hän näki, että kaupungin liikuntatilojen tulisi olla helposti ja kustannusvapaasti tarjolla omaehtoiseen liikkumiseen ja yhtenä mahdollisuutena olisi tarjota liikuntapaikat vapaasti ennen klo 17 lasten ja nuorten käyttöön.  

Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Kaupungin rooli omaehtoisen liikunnan mahdollistajana on tärkeä ja näin myös merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.  Siksi kaikki ideat, joilla lisätään liikkumisen mahdollisuuksia on syytä tutkia. Myös tämä ajatus liikuntapaikkojen vapaasta käytöstä ennen klo 17

Koronarajoitusten estäessä sisäliikuntamahdollisuudet, kaupungin ulkoliikuntareitit ovat houkutelleet kaupunkilaisia liikkeelle. Ihmiset kyllä liikkuvat kun mahdollisuudet ovat mielekkäät. Itse olen saanut nauttia monien muiden kaupunkilaisten ohella Alajärven laduista ja luistelubaanoista. Alajärvellä hiihto ja muu ulkoilu on onnistunut myös karvaisten perheenjäsenten seurassa. Suuri kiitos näistä upeista reiteistä ja myös potkukelkoista Tauno Hovilalle. 

Alajärven laduilla hiihdellessä ajatuksiin tuli myös se, että täällä Hämeessä talvet eivät useinkaan mahdollista hiihtoa metsämaastoissa ja siksi latuja olisikin hyvä saada mahdollisimman monelle lähijärvelle. Järviladut mahdollistavat hiihdon myös heille, jotka eivät pidä alamäkien mutkista eivätkä pitkistä nousuista.   

Hyvin hoidetut ulkoliikuntapaikat ovat vetovoimatekijä myös matkailulle. Hiihto on nykyisin taas erityisen suosittua ja Hämeenlinna voisi profiloitua, Lahden tapaan, hiihtoystävälliseksi vapaa-ajan matkailukohteeksi. Pääkaupunkiseudun vilinästä tultaisiin varmasti viettämään laatuviikonloppua Hämeenlinnan seudulle upeiden hiihtolatujen ja luistelureittien pariin. Avantouintimahdollisuudet, savusaunoineen, olisivat piste iin päälle näiden ulkoilupäivien huipentumina.  

Kaupungin omat resurssit ovat rajalliset ja siksi hyvät vapaaehtoiset, vastuulliset kumppanit, ovat tarpeen. Hattulan hiihtoladut -ryhmä on erinomainen osoitus siitä, miten usean eri vapaaehtoisen toimijan avulla huolehditaan useista hiihtoreiteistä ja latujen kunnosta. Erityisen kiitettävää on myös oikea-aikaisesti tapahtuva viestintä. Latujen tilanne on ollut helposti tarkistettavissa sosiaalisesta mediasta. Suuri kiitos myös sinne Hattulaan. 

Hiihtolatujen lisäksi kaupungissa on jo vuosia keskusteltu tekojääradan tarpeesta. Aloitteita asian puolesta on tehty ja niiden eteneminen on kiikastanut tietysti rahoituksen puutteesta mutta myös sopivan paikan löytymisestä. Tekojäälle on suunniteltu paikkaa niin tulevan Hämeenlinnan yhteiskoulun läheisyydestä kuin myös Hämeensaaresta että Pullerilta. Selvää on, että tekojää tarvitaan, ehkä jopa kaksi. Mistä löytyy näihin ratoihin rahoitus? Pitääkö tinkiä jostain muusta investoinnista ja paljonko mahdollisesti valtiolta olisi saatavissa tukea hankkeisiin? Nämä ovat ehdottomasti selvitettäviä asioita ja tekojään rakentaminen on saatava realisoitumaan mitä pikimmin. 

 

maanantai 7. helmikuuta 2022

Nuorille vaikuttamisen kokemuksia

 Nuorisovaltuuston edustajat vierailivat tällä viikolla kaupunginvaltuuston valtuustoinfossa kertomassa, miltä Lapsiystävällinen kunta heidän silmissään näyttää. Tärkeä viesti meille päättäjille ja virkamiehille oli, ettei lapsilla ja nuorilla ole ollut tarpeeksi tietoa tästä upeasta meriitistä, minkä kaupunki on saanut ennen nuorisovaltuustoon pääsyä. Lapsiystävällisyys tulee näkyä siinä, että siitä muistetaan myös tiedottaa joka tasolla kaikille lapsille ja nuorille. Se jos mikä on lapsiystävällisyyttä.  

Lasten ja nuorten osallisuuteen on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota. Lasten ja nuorten näkemykset ovat arvokkaita, niin heitä koskevissa asioissa erityisesti, mutta myös kaupungin kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja heillä tulee olla aito mahdollisuus olla osallisena niissä hankkeissa, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa arjessa näkyviä asioita.  

Suomea on perinteisesti pidetty demokratian mallimaana. Me emme saa antaa tämän käsityksen murentua ja siksi demokratiakasvatukseen on kiinnitettävä huomiota. Kiinnostus yhteisiin asioihin herää onnistuneista kokemuksista vaikuttamistilanteissa. Kokemus omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta ja onnistumisesta vahvistaa kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja tämä on tärkeää. Demokratia on yhteisöllisen elämämme perusta ja siksi tätä käsitettä on myös syytä avata näissä vaikuttamisen paikkojen kohdalla koulussa ja nostaa ne ajankohtaiseksi käsiteltäväksi ilmiöksi aina kun ne muutenkin näkyvät yhteiskunnassa.   

Koulut ovat tässä avainroolissa. Alhainen äänestysaktiivisuus on syytä ottaa vakavasti ja tehdä toimia, joilla yhä useampi kokee osallisuuden itselleen tärkeänä ja haluaa äänestää ja vaikuttaa asioihin. Kouluympäristössä vaikuttamisen paikkoja ovat nuorisovaltuusto, oppilaskunnat, V-päivät sekä luokkatasolla luokkakokoukset, joissa strukturoidusti harjoitellaan yhdessä oman luokan asioihin vaikuttamista ja päättämistä.   

Tässä kasvatuksessa dialogi on tärkeää. Lapsen ja nuoren on hyvä huomata, että asioilla on aina monia puolia ja että yhteistyöllä eri näkökulmista voidaan löytää yhteinen kaikkia tyydyttävä loppuratkaisu. Se ei edusta välttämättä puhtaasti sitä omaa ajatusta, mutta siinä voi olla mukana kaikkea sitä mitä itse pitää tärkeänä ja lisäksi myös jotain sellaista mikä toiselle on tärkeää. Kompromissilla asioita yleensä saadaan edistettyä paremmin kuin pitäytymällä tiukasti omassa kannassa.  

Ensi viikolla kaupunkimme 8.luokkalaiset pääsevät taas tuomaan esille heille tärkeitä aloitteita Vaikuta, älä valita eli V-päivien yhteydessä. Tällä vaikuttamisen kanavalla on suuri merkitys kaupunkimme nuorille, niin positiivisen vaikuttamiskokemuksen antajana kuin myös dialogin mahdollistajana nuorten ja päättäjien välillä. Myös tapaamamme nuoret nuorisovaltuustomme edustajat pitivät tätä työtä tärkeänä.   

 V-päivän tärkeyden lisäksi saimme myös selkeän viestin, mitä hämeenlinnalainen nuori juuri tällä hetkellä kaipaa. Nuoret kertoivat, että tänä aikana tärkeää olisi lisätä yhteisöllisyyttä. Lapsille ja nuorille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia ryhmäytymiseen ja yhdessä toimimiseen. Koronan jälkihoidossa tähän tulee erityisesti panostaa, niin koulujen kuin myös vapaa-ajan harrasteiden parissa. Ketään ei saa jättää yksin ja kiusaamiseen tulee puuttua herkästi ja tehokkaasti. Tässä meille kaikille viestiä, johon on syytä reagoida.   

 



Rehtorin puhe joulujuhlassa toisena koronavuonna 2021


 Lauloimme Timon kanssa puheeni alkusäkeeksi Samuli Edelmanin joululaulun, Hiljaisuuden valo. Laulussa tuodaan esiin haasteita, joita me kaikki kohtaamme elämissämme, virheitä, kiirettä, kaipuuta, riitoja ja pahoja puheita.  

Tässä ajassa mitä elämme juuri nyt, tuntuu, että nämä haasteet ovat välillä liiankin suuressa roolissa. Tuntuu, että usein unohdamme, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä. 

Me tarvitsemme aikaa ja pysähtymistä sekä itsearviointia siihen, miten meillä ja minulla menee? Tuo kysymys on tärkeää esittää itselle silloin tällöin, varsinkin jos ja kun maailma tuntuu ja näyttää mustalta.  

Miten minulla menee? Voinko itse muuttaa suuntaa niin, että oloni olisi parempi vai tarvitsenko siihen apua toisilta ihmisiltä? Apua kyllä aina saa jos sitä uskaltaa pyytää ja voin sanoa, että apua kannattaa pyytää. Se ei ole heikkouden merkki vaan pikemminkin se osoittaa suurta vahvuutta, että tunnistaa itsessään erilaisia tuntemuksia ja tunteita ja haluaa etsiä niihin ratkaisuja. 

Edelmanin laulussa haetaan ratkaisuja rauhoittumisesta, hiljaisuudesta ja itsearvioinnista. Näinhän usein on, että kun maltamme pysähtyä ajattelemaan ja arvioimaan eri tilanteita, osaamme suhteuttaa asioita ja löytää ratkaisuja myös itsestä.  

Tällainen itsearviointitaito on todella tärkeä taito, kuten myös rauhoittumisen ja pysähtymisen taito. Tärkeää on myös ymmärtää kysyä kaverilta aika ajoin, miten hänellä menee?  Me kaikki tarvitsemme kaveria, ystävää. Kaveri on kullan arvoinen ja tärkeä kaikissa elämämme hetkissä, iloissa ja suruissa. Ystävyyttä kannattaa vaalia.  

Ystävyys, läheiset ihmissuhteet, vastuu omasta toiminnasta ja välittäminen ovat oikeasti niitä asioita, joilla on merkitystä millaiseksi elämämme muodostuu ja miten voimme? 

Jouluna nämä arvot korostuvat erityisesti siksi, että joulu on rakkauden, hyvän mielen ja hyvän tahdon juhla. Jossakin vanhassa joululaulussa todetaan, että ”oispa joulu meillä ainainen”. Sillä halutaan korostaa sitä, että se suhtautuminen lähimmäisiin, mikä meillä on jouluna, voisi olla yleinen ihan jokaisena päivänä vuodessa. 

Hyvän mielen koulussa meidän tavoite on elää joka päiväistä joulua. Ainakin siinä suhteessa, että muistamme kohdella toinen toistamme kunnioittavasti, hyväksyvästi ja kiltisti.  

Kiitos kaikille syyslukukaudesta. Toivotan kaikille oikein lämmintä joulumieltä ja rentouttavaa lomaa! Ollaan ihmisiksi! 


Hämeenlinna on ihmisen paikka

  Viime viikkoina olemme lukeneet useampia mielipidekirjoituksia Hämeenlinnan keskustan kehittämisen jämähtäneestä tilasta. Viimeisimpänä ...