Antti Pennanen oli huolissaan (HäSa 12.1.2022) lasten ja nuorten liikkumisesta koronarajoitusten estettyä seuraharjoitusvuorot. Hän toi esille huomionsa siitä, että lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt takavuosista ja etteivät perheet enää liiku yhdessä siinä määrin kuin ennen. Eräänä ratkaisuna omaehtoisen liikunnan lisäämiseen hän näki, että kaupungin liikuntatilojen tulisi olla helposti ja kustannusvapaasti tarjolla omaehtoiseen liikkumiseen ja yhtenä mahdollisuutena olisi tarjota liikuntapaikat vapaasti ennen klo 17 lasten ja nuorten käyttöön.
Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Kaupungin rooli omaehtoisen liikunnan mahdollistajana on tärkeä ja näin myös merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Siksi kaikki ideat, joilla lisätään liikkumisen mahdollisuuksia on syytä tutkia. Myös tämä ajatus liikuntapaikkojen vapaasta käytöstä ennen klo 17.
Koronarajoitusten estäessä sisäliikuntamahdollisuudet, kaupungin ulkoliikuntareitit ovat houkutelleet kaupunkilaisia liikkeelle. Ihmiset kyllä liikkuvat kun mahdollisuudet ovat mielekkäät. Itse olen saanut nauttia monien muiden kaupunkilaisten ohella Alajärven laduista ja luistelubaanoista. Alajärvellä hiihto ja muu ulkoilu on onnistunut myös karvaisten perheenjäsenten seurassa. Suuri kiitos näistä upeista reiteistä ja myös potkukelkoista Tauno Hovilalle.
Alajärven laduilla hiihdellessä ajatuksiin tuli myös se, että täällä Hämeessä talvet eivät useinkaan mahdollista hiihtoa metsämaastoissa ja siksi latuja olisikin hyvä saada mahdollisimman monelle lähijärvelle. Järviladut mahdollistavat hiihdon myös heille, jotka eivät pidä alamäkien mutkista eivätkä pitkistä nousuista.
Hyvin hoidetut ulkoliikuntapaikat ovat vetovoimatekijä myös matkailulle. Hiihto on nykyisin taas erityisen suosittua ja Hämeenlinna voisi profiloitua, Lahden tapaan, hiihtoystävälliseksi vapaa-ajan matkailukohteeksi. Pääkaupunkiseudun vilinästä tultaisiin varmasti viettämään laatuviikonloppua Hämeenlinnan seudulle upeiden hiihtolatujen ja luistelureittien pariin. Avantouintimahdollisuudet, savusaunoineen, olisivat piste iin päälle näiden ulkoilupäivien huipentumina.
Kaupungin omat resurssit ovat rajalliset ja siksi hyvät vapaaehtoiset, vastuulliset kumppanit, ovat tarpeen. Hattulan hiihtoladut -ryhmä on erinomainen osoitus siitä, miten usean eri vapaaehtoisen toimijan avulla huolehditaan useista hiihtoreiteistä ja latujen kunnosta. Erityisen kiitettävää on myös oikea-aikaisesti tapahtuva viestintä. Latujen tilanne on ollut helposti tarkistettavissa sosiaalisesta mediasta. Suuri kiitos myös sinne Hattulaan.
Hiihtolatujen lisäksi kaupungissa on jo vuosia keskusteltu tekojääradan tarpeesta. Aloitteita asian puolesta on tehty ja niiden eteneminen on kiikastanut tietysti rahoituksen puutteesta mutta myös sopivan paikan löytymisestä. Tekojäälle on suunniteltu paikkaa niin tulevan Hämeenlinnan yhteiskoulun läheisyydestä kuin myös Hämeensaaresta että Pullerilta. Selvää on, että tekojää tarvitaan, ehkä jopa kaksi. Mistä löytyy näihin ratoihin rahoitus? Pitääkö tinkiä jostain muusta investoinnista ja paljonko mahdollisesti valtiolta olisi saatavissa tukea hankkeisiin? Nämä ovat ehdottomasti selvitettäviä asioita ja tekojään rakentaminen on saatava realisoitumaan mitä pikimmin.