lauantai 12. helmikuuta 2022

Liikunta sopii lääkkeeksi moneen vaivaan - myös matkailun piristysruiskeeksi



Antti Pennanen oli huolissaan (HäSa 12.1.2022) lasten ja nuorten liikkumisesta koronarajoitusten estettyä seuraharjoitusvuorot.  Hän toi esille huomionsa siitä, että lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt takavuosista ja etteivät perheet enää liiku yhdessä siinä määrin kuin ennen. Eräänä ratkaisuna omaehtoisen liikunnan lisäämiseen hän näki, että kaupungin liikuntatilojen tulisi olla helposti ja kustannusvapaasti tarjolla omaehtoiseen liikkumiseen ja yhtenä mahdollisuutena olisi tarjota liikuntapaikat vapaasti ennen klo 17 lasten ja nuorten käyttöön.  

Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Kaupungin rooli omaehtoisen liikunnan mahdollistajana on tärkeä ja näin myös merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.  Siksi kaikki ideat, joilla lisätään liikkumisen mahdollisuuksia on syytä tutkia. Myös tämä ajatus liikuntapaikkojen vapaasta käytöstä ennen klo 17

Koronarajoitusten estäessä sisäliikuntamahdollisuudet, kaupungin ulkoliikuntareitit ovat houkutelleet kaupunkilaisia liikkeelle. Ihmiset kyllä liikkuvat kun mahdollisuudet ovat mielekkäät. Itse olen saanut nauttia monien muiden kaupunkilaisten ohella Alajärven laduista ja luistelubaanoista. Alajärvellä hiihto ja muu ulkoilu on onnistunut myös karvaisten perheenjäsenten seurassa. Suuri kiitos näistä upeista reiteistä ja myös potkukelkoista Tauno Hovilalle. 

Alajärven laduilla hiihdellessä ajatuksiin tuli myös se, että täällä Hämeessä talvet eivät useinkaan mahdollista hiihtoa metsämaastoissa ja siksi latuja olisikin hyvä saada mahdollisimman monelle lähijärvelle. Järviladut mahdollistavat hiihdon myös heille, jotka eivät pidä alamäkien mutkista eivätkä pitkistä nousuista.   

Hyvin hoidetut ulkoliikuntapaikat ovat vetovoimatekijä myös matkailulle. Hiihto on nykyisin taas erityisen suosittua ja Hämeenlinna voisi profiloitua, Lahden tapaan, hiihtoystävälliseksi vapaa-ajan matkailukohteeksi. Pääkaupunkiseudun vilinästä tultaisiin varmasti viettämään laatuviikonloppua Hämeenlinnan seudulle upeiden hiihtolatujen ja luistelureittien pariin. Avantouintimahdollisuudet, savusaunoineen, olisivat piste iin päälle näiden ulkoilupäivien huipentumina.  

Kaupungin omat resurssit ovat rajalliset ja siksi hyvät vapaaehtoiset, vastuulliset kumppanit, ovat tarpeen. Hattulan hiihtoladut -ryhmä on erinomainen osoitus siitä, miten usean eri vapaaehtoisen toimijan avulla huolehditaan useista hiihtoreiteistä ja latujen kunnosta. Erityisen kiitettävää on myös oikea-aikaisesti tapahtuva viestintä. Latujen tilanne on ollut helposti tarkistettavissa sosiaalisesta mediasta. Suuri kiitos myös sinne Hattulaan. 

Hiihtolatujen lisäksi kaupungissa on jo vuosia keskusteltu tekojääradan tarpeesta. Aloitteita asian puolesta on tehty ja niiden eteneminen on kiikastanut tietysti rahoituksen puutteesta mutta myös sopivan paikan löytymisestä. Tekojäälle on suunniteltu paikkaa niin tulevan Hämeenlinnan yhteiskoulun läheisyydestä kuin myös Hämeensaaresta että Pullerilta. Selvää on, että tekojää tarvitaan, ehkä jopa kaksi. Mistä löytyy näihin ratoihin rahoitus? Pitääkö tinkiä jostain muusta investoinnista ja paljonko mahdollisesti valtiolta olisi saatavissa tukea hankkeisiin? Nämä ovat ehdottomasti selvitettäviä asioita ja tekojään rakentaminen on saatava realisoitumaan mitä pikimmin. 

 

maanantai 7. helmikuuta 2022

Nuorille vaikuttamisen kokemuksia

 Nuorisovaltuuston edustajat vierailivat tällä viikolla kaupunginvaltuuston valtuustoinfossa kertomassa, miltä Lapsiystävällinen kunta heidän silmissään näyttää. Tärkeä viesti meille päättäjille ja virkamiehille oli, ettei lapsilla ja nuorilla ole ollut tarpeeksi tietoa tästä upeasta meriitistä, minkä kaupunki on saanut ennen nuorisovaltuustoon pääsyä. Lapsiystävällisyys tulee näkyä siinä, että siitä muistetaan myös tiedottaa joka tasolla kaikille lapsille ja nuorille. Se jos mikä on lapsiystävällisyyttä.  

Lasten ja nuorten osallisuuteen on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota. Lasten ja nuorten näkemykset ovat arvokkaita, niin heitä koskevissa asioissa erityisesti, mutta myös kaupungin kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja heillä tulee olla aito mahdollisuus olla osallisena niissä hankkeissa, jotka tulevat olemaan tulevaisuudessa arjessa näkyviä asioita.  

Suomea on perinteisesti pidetty demokratian mallimaana. Me emme saa antaa tämän käsityksen murentua ja siksi demokratiakasvatukseen on kiinnitettävä huomiota. Kiinnostus yhteisiin asioihin herää onnistuneista kokemuksista vaikuttamistilanteissa. Kokemus omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta ja onnistumisesta vahvistaa kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja tämä on tärkeää. Demokratia on yhteisöllisen elämämme perusta ja siksi tätä käsitettä on myös syytä avata näissä vaikuttamisen paikkojen kohdalla koulussa ja nostaa ne ajankohtaiseksi käsiteltäväksi ilmiöksi aina kun ne muutenkin näkyvät yhteiskunnassa.   

Koulut ovat tässä avainroolissa. Alhainen äänestysaktiivisuus on syytä ottaa vakavasti ja tehdä toimia, joilla yhä useampi kokee osallisuuden itselleen tärkeänä ja haluaa äänestää ja vaikuttaa asioihin. Kouluympäristössä vaikuttamisen paikkoja ovat nuorisovaltuusto, oppilaskunnat, V-päivät sekä luokkatasolla luokkakokoukset, joissa strukturoidusti harjoitellaan yhdessä oman luokan asioihin vaikuttamista ja päättämistä.   

Tässä kasvatuksessa dialogi on tärkeää. Lapsen ja nuoren on hyvä huomata, että asioilla on aina monia puolia ja että yhteistyöllä eri näkökulmista voidaan löytää yhteinen kaikkia tyydyttävä loppuratkaisu. Se ei edusta välttämättä puhtaasti sitä omaa ajatusta, mutta siinä voi olla mukana kaikkea sitä mitä itse pitää tärkeänä ja lisäksi myös jotain sellaista mikä toiselle on tärkeää. Kompromissilla asioita yleensä saadaan edistettyä paremmin kuin pitäytymällä tiukasti omassa kannassa.  

Ensi viikolla kaupunkimme 8.luokkalaiset pääsevät taas tuomaan esille heille tärkeitä aloitteita Vaikuta, älä valita eli V-päivien yhteydessä. Tällä vaikuttamisen kanavalla on suuri merkitys kaupunkimme nuorille, niin positiivisen vaikuttamiskokemuksen antajana kuin myös dialogin mahdollistajana nuorten ja päättäjien välillä. Myös tapaamamme nuoret nuorisovaltuustomme edustajat pitivät tätä työtä tärkeänä.   

 V-päivän tärkeyden lisäksi saimme myös selkeän viestin, mitä hämeenlinnalainen nuori juuri tällä hetkellä kaipaa. Nuoret kertoivat, että tänä aikana tärkeää olisi lisätä yhteisöllisyyttä. Lapsille ja nuorille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia ryhmäytymiseen ja yhdessä toimimiseen. Koronan jälkihoidossa tähän tulee erityisesti panostaa, niin koulujen kuin myös vapaa-ajan harrasteiden parissa. Ketään ei saa jättää yksin ja kiusaamiseen tulee puuttua herkästi ja tehokkaasti. Tässä meille kaikille viestiä, johon on syytä reagoida.   

 



Rehtorin puhe joulujuhlassa toisena koronavuonna 2021


 Lauloimme Timon kanssa puheeni alkusäkeeksi Samuli Edelmanin joululaulun, Hiljaisuuden valo. Laulussa tuodaan esiin haasteita, joita me kaikki kohtaamme elämissämme, virheitä, kiirettä, kaipuuta, riitoja ja pahoja puheita.  

Tässä ajassa mitä elämme juuri nyt, tuntuu, että nämä haasteet ovat välillä liiankin suuressa roolissa. Tuntuu, että usein unohdamme, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä. 

Me tarvitsemme aikaa ja pysähtymistä sekä itsearviointia siihen, miten meillä ja minulla menee? Tuo kysymys on tärkeää esittää itselle silloin tällöin, varsinkin jos ja kun maailma tuntuu ja näyttää mustalta.  

Miten minulla menee? Voinko itse muuttaa suuntaa niin, että oloni olisi parempi vai tarvitsenko siihen apua toisilta ihmisiltä? Apua kyllä aina saa jos sitä uskaltaa pyytää ja voin sanoa, että apua kannattaa pyytää. Se ei ole heikkouden merkki vaan pikemminkin se osoittaa suurta vahvuutta, että tunnistaa itsessään erilaisia tuntemuksia ja tunteita ja haluaa etsiä niihin ratkaisuja. 

Edelmanin laulussa haetaan ratkaisuja rauhoittumisesta, hiljaisuudesta ja itsearvioinnista. Näinhän usein on, että kun maltamme pysähtyä ajattelemaan ja arvioimaan eri tilanteita, osaamme suhteuttaa asioita ja löytää ratkaisuja myös itsestä.  

Tällainen itsearviointitaito on todella tärkeä taito, kuten myös rauhoittumisen ja pysähtymisen taito. Tärkeää on myös ymmärtää kysyä kaverilta aika ajoin, miten hänellä menee?  Me kaikki tarvitsemme kaveria, ystävää. Kaveri on kullan arvoinen ja tärkeä kaikissa elämämme hetkissä, iloissa ja suruissa. Ystävyyttä kannattaa vaalia.  

Ystävyys, läheiset ihmissuhteet, vastuu omasta toiminnasta ja välittäminen ovat oikeasti niitä asioita, joilla on merkitystä millaiseksi elämämme muodostuu ja miten voimme? 

Jouluna nämä arvot korostuvat erityisesti siksi, että joulu on rakkauden, hyvän mielen ja hyvän tahdon juhla. Jossakin vanhassa joululaulussa todetaan, että ”oispa joulu meillä ainainen”. Sillä halutaan korostaa sitä, että se suhtautuminen lähimmäisiin, mikä meillä on jouluna, voisi olla yleinen ihan jokaisena päivänä vuodessa. 

Hyvän mielen koulussa meidän tavoite on elää joka päiväistä joulua. Ainakin siinä suhteessa, että muistamme kohdella toinen toistamme kunnioittavasti, hyväksyvästi ja kiltisti.  

Kiitos kaikille syyslukukaudesta. Toivotan kaikille oikein lämmintä joulumieltä ja rentouttavaa lomaa! Ollaan ihmisiksi! 


Rehtorin kevätjuhlapuhe Iittalan yhtenäiskoulussa 4.6.2022

”Löikö mörkö sisään? ”,   ” Ei voi  oijoijoijoi ! ”,   ” Taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee maali! ”   Tällä vii kolla olemme sa...