Turvallinen Hämeenlinna

Elämme aikakautta, jolloin turvallisuus on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi, niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Maiden sisällä on epävakautta ja sotatoimet eri puolilla maailmaa vaikuttavat myös epäsuorasti meidän kaikkien elämään.

Onkin tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan luottamusta paikalliseen hallintoon ja lisätään kansalaisten tunnetta vakaudesta ja kyvykkyydestä selvitä erityyppisistä poikkeustilanteista.  

Hämeenlinnan kaupunki on nostanut turvallisuuden yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi ja sen avulla Hämeenlinnaa halutaan kehittää kokonaisturvallisuuden edelläkävijäksi. Mitä kaupunki haluaa turvallisuuden edelläkävijyydellä osoittaa, kun puhutaan kokonaisturvallisuusstrategiasta?

Hämeenlinnassa turvallisuus halutaan nähdä isompana asiana kuin pelkästään kaupungin poliisi- ja rikostilastot. Se huomioi fyysisen turvallisuuden, huoltovarmuuden, kriisinkestävyyden ja sosiaalisen turvallisuuden. Hämeenlinnan keskeinen sijainti ja kuuluminen osaksi puolustusteollisuuden keskittymää mahdollistaa myös alueellisen osaamisen ja yhteistyön hyödyntämisen turvallisuussektorin eri toimijoiden kanssa.

 Saimme viime viikolla, kahden muun valtuutetun kanssa, olla keskustelemassa Hämeenlinnan turvallisuudesta strategiajohtajan johdolla. Meille kaikille keskustelijoille tärkeäksi nousi arjen turvallisuus ja hyvinvointi. Turvallisuus on tärkeä jokapäiväinen asia. Jos emme koe oloamme turvalliseksi, tulemme pidemmän päälle voimaan huonosti ja sairastumme. Meillä jokaisella on oikeus kokea myös olomme turvalliseksi liikkuessamme kaupungissa ja toimiessamme kaupungin eri tilaisuuksissa ja tiloissa.

Nostimme keskustelussa esiin myös meidän päättäjien vastuun siinä, miten tekemämme päätökset edistävät turvallisuutta. Hämeenlinnan on lapsiystävällinen kaupunki, jossa lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tulee näkyä laadukkaina lasten ja nuorten palveluina. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla tunne siitä, että on hyväksytty omana itsenään ja hänellä tulee olla turvallinen olo koulussa ja harrastuksissa. Jokaisella lapsella ja nuorella on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea sekä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tämä tavoite on hyvin saavutettavissa silloin kun kouluissa ja päiväkodeissa on sopivan kokoiset ryhmät. 

Kaupunkilaisten turvallisuutta lisää tietoisuus siitä, miten toimitaan poikkeusoloissa. Kaupungin ennakoivalla viestinnällä ja tiedottamisella on suuri merkitys siinä, miten henkinen kantti kestää, kun tilanteet sitä vaativat. Tärkeää on myös katujen turvallisuus; niin katujen fyysinen kunto kuin myös yhteiskuntarauha. Näihin asioihin me päättäjät pystymme osaltamme vaikuttamaan esimerkiksi katuinfran kunnossapitoon panostamalla ja siinä millaista keskustelukulttuuria vahvistamme eri viestintäkanavissa. 

Turvallisuus on monisyinen asia. Se on tunnetta, varautumista, ennakointia, varustautumista ja sitä lisää kokemus kuulumisesta yhteisöön. Yhteisöllisyys ja yhteistyö vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä, jota tarvitsemme epävakaina aikoina.  

 

Kansalaisten rohkeus, vastuullisuus ja kyky yhteistyöhön määrittävät tulevaisuuden Suomen suunnan

 

 

Suomi viettää syntymäpäiväänsä joulukuun kuudentena päivänä. Päivän juhlallisuudet alkavat kaikkialla Suomessa aamulla erilaisilla tilaisuuksilla; lipun nostolla, kunniakäynneillä sankarihaudoilla, juhlajumalapalveluksilla, puolustusvoimien paraatilla ja huipentuu illalla Presidentin linnan juhlavastaanottoon. Tämä perinne on ollut käytössä vuodesta 1919 lähtien. Koko Suomi seuraa Linnan juhlien kättelyä ja itse juhlaa televisioidussa suorassa lähetyksessä.

 

Kutsu Linnan juhliin on suuri kunnia ja joka vuosi juhlissa on myös ensi kertaa kutsuttuja ihan tavallisia suomalaisia. Tänä vuonna teemana on sivistys ja juhlavieraissa on paljon oppilaitosten henkilökuntaa.

 

Tänään me juhlimme omassa koulussamme  Suomen itsenäisyyttä. Mitä itsenäisyys oikein tarkoittaa? Itselle ensimmäisenä tulee mieleen vapaus. Vapaus päättää omista asioistaan. Suomi ei ole ollut aina itsenäinen vaan joku toinen valtio

Venäjä tai Ruotsi ovat päättäneet meidän suomalaistenkin asioista. Kun saimme itsenäisyyden 1917 eli 108 vuotta sitten, halusimme todella saada itsellemme oikeiden vapaasti ratkaista omat asiamme ja olemme osanneet arvostaa tätä siitä asti.

 

Suomi on tänään vapaa maa. Vapaus tarkoittaa, että me saamme oppia, ajatella ja kasvaa omana itsenämme. Saamme unelmoida suuria unelmia ja valita oman polkumme. Tämä on lahja, jonka monet sukupolvet ennen meitä ovat meille mahdollistaneet.

 

Toinen suuri lahja on rauha. Suomessa voimme elää ilman pelkoa, käydä koulua turvallisessa ympäristössä ja suunnitella huomista luottavaisin mielin. Rauha ei ole itsestäänselvyys, ja siksi meidän tulee vaalia sitä joka päivä – teoilla, jotka rakentavat hyvää. Rauha ja vapaus säilyvät vain, jos osaamme toimia yhdessä ja tämä onkin kolmas tärkeä itsenäisyyttä vahvistava arvo. Yhteistyö on sitä, että kuuntelemme toisiamme, autamme, emme jätä ketään yksin ja muistamme, että jokainen meistä on tärkeä osa tätä yhteisöä. Kun toimimme yhdessä, olemme vahvempia kuin kukaan meistä yksin.

 

Vapauteen ja itsenäisyyteen liittyy aina myös vastuu.  Meillä jokaisella – lapsella, nuorella ja aikuisella – on oma osuutensa siinä, millainen Suomi on huomenna. Vastuu näkyy pieninä tekoina: ystävällisyytenä, rehellisyytenä, ympäristöstä huolehtimisena ja haluna tehdä oikein, vaikka se olisi välillä vaikeaa.

 

Kun katsomme ympärillemme, näemme Suomen; kauniin ja puhtaan luonnon, kehittyvän ja sivistyneen yhteiskunnan ja monessa asiassa edelläkävijänä toimineen valtion. Tästä maineesta ja roolimallista meidän on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin  ja se edellyttää sitä, että teemme itsenäisyyden perustana olevien arvojen mukaista työtä. Olemme rohkeita, vastuullisia ja yhteistyöhön pyrkiviä kansalaisia. Ne määrittävät pitkälle millaisena tämä maa pysyy ja millaiseksi se kasvaa.

 

Näin itsenäisyyspäivän aattona me haluamme kiittää heitä, jotka rakensivat tämän maan. Ja me haluamme ja lupaamme jatkaa heidän työtään: vaalia vapautta, suojella rauhaa, tehdä yhteistyötä ja kantaa vastuuta.

 

Onnea Suomi 108 vuotta ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2025

"Jokainen meistä voi olla se, joka ojentaa kätensä kaatuneelle."

Arvoisat oppilaat, koulun henkilökunta ja juhlayleisö 

 

”Jokainen meistä voi olla se, joka ojentaa kätensä kaatuneelle.” Näin totesi Vuoden esikuvaksi valittu kestävyysjuoksija Mustafa Muuse tämän vuoden Urheilugaalan kiitospuheessaan.  Muusen puhe sai aikaa voimakkaan tunnerektion, niin juhlayleisössä paikan päällä kuin myös juhlaa televisiosta seuranneiden kodeissa. Myös minä vaikutuin ja liikutuin. Haluan jakaa Muusen ajatuksia myös tässä juhlapuheessani.

 

Mustafa Muuse on somalitaustainen suomalainen urheilija, joka todella tietää mistä puhuu. Kun on joskus apua saanut, sitä arvostaa ja haluaa myös itse jakaa. Muuse nosti esiin toisten auttamisen ja tukemisen tärkeyden, sekä sen, että urheilun kuuluu olla mahdollista jokaiselle lapselle ja nuorelle.

 

Urheilulla ja koulutuksella voi olla valtavan suuri merkitys monen lapsen ja nuoren elämän suuntaan.  Ne tuovat elämään unelmia ja tavoiteltavia päämääriä ja me kaikki tarvitsemme unelmia. Me tarvitsemme myös Mustafa Muusen kaltaisia esikuvia, jotka uskaltavat rohkeasti puhua tärkeistä asioista ja vaikuttaa puheillaan ja teoillaan siihen, että maailmasta tulisi parempi paikka meille kaikille.

 

Mustafan unelmana on urheilu, joka ei olisi pelkkää kilpailua vaan enemmän siltojen rakentamista kanssa ihmisten kesken. Toisen auttaminen pitäisi olla meillä jokaisella se ensimmäinen päämäärä, ei toisen tuomitseminen. Polarisoituneessa maailmassa tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan unelmia ja toivoa sekä empaattista asennetta toisiamme kohtaan. ” Jokainen meistä voi todella olla se, joka ojentaa kätensä kaatuneelle.”

 

Hyvät oppilaat ja muu juhlaväki

 

Lukuvuotemme on ollut eräänlainen unelmien täyttymys. Hämeenlinnan Yhteiskoulun oppilaat ja henkilökunta ovat odottaneet pitkään, ehkä kohtuuttomankin pitkään, asianmukaisten koulutilojen valmistumista parakeissa ja väistötiloissa. Aloitimme lukuvuoden väistötiloissa Myllymäessä mutta tiesimme, että pääsisimme kevätlukukauden alkajaiseksi vihdoin saman katon alle uuteen kouluun. Tämän ajatuksen voimalla syyslukukausikin menikin hujauksessa.

 

Päätimme syyslukukauden ja ”evakon” upeaan lyhtykulkueeseen ja Tuomelan oppilaiden vastaanottoseremoniaan uuden koulun pihalla. Niin kulkueeseen osallistuminen kuin lämmin vastaanotto jätti itselleni ikuisen muiston siitä, mitä koulumme yhteisöllisyys on ja miten hienosti se meitä kantaa ja yhdistää. Meillä on motivaatiota vahvistaa yhteisöllisyyttä entisestään ja haluamme jokaiselle kokemuksen siitä, mitä hykkiläisyys parhaimmillaan on. Oppimisen ja työn tekemisen rauha sekä turvallinen koulu on meidän kaikkien tavoite ja sen luomiseen me tarvitsemme ihan jokaista.

 

Uusi upea koulumme on ollut odotuksen arvoinen. Toimivat ja esteettisesti kauniit tilat ilahduttavat meitä päivittäin ja koulussa on viihtyisää. Asianmukainen oppimisympäristö motivoi myös oppimaan uusia asioita ja koulussa on mukava tavata kavereita. Erityisesti koulun akustiikka toimii hienosti. Suuresta oppilasmäärästä huolimatta koulupäivämme ovat rauhallisia.

Koulumme on myös arkkitehtuuriltaan erityisen sopiva olemassa olleeseen koulurakennukseen ja miljööseen. Lisäksi olemme saaneet koulupäivämme taukoihin kiinnostavia välituntiaktiviteetteja, joiden toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa.

 

Viime keväänä kevätjuhlapuheessani ennakoin millaisia juhlia isossa yhteisössämme tulemme järjestämään ja nyt olemme ensimmäisessä koko koulun yhteisessä kevätjuhlassa. Aikaisemmin tällä viikolla järjestetyssä vihkiäisjuhlassa saimme jo kokemuksen siitä, mihin tämä juhlasali taipuu. Ja taipuuhan se monenlaiseen.

 

Haluankin kiittää kaikkia juhlajärjestelyihin osallistuneita. Olette tehneet yhdessä valtavan upeaa työtä ja mahdollistaneet meille tämän tyylikkään ja koskettavan tilaisuuden. Kiitos!

 

 Hyvät ysit 

 

Olette nyt ensimmäisen ison virstan pylvään kohdalla. Olette saaneet peruskoulun päätökseen ja kohta kädessänne on kovalla työllä hankittu päättötodistus. Se on tärkeä osoitus siitä, että olette saaneet yleissivistyksen, jonka pohjalle on hyvä rakentaa uutta osaamista toisella asteella. Osaajia me tarvitsemme ja on tärkeää, että osaatte hyödyntää jatkossakin kaikki ne mahdollisuudet uuden oppimiseen, mitä teille tullaan tarjoamaan. Me suomalaiset olemme olleet aina osaavia monessa asiassa ja sitä tulemme olemaan jatkossakin.

 

Haluan toivottaa teille turvallista matkaa. Matkanne maailmalle on alussa ja muistakaa unelmoida. Unelma paremmasta maailmasta, rauhasta ja tasa-arvosta ei häviä koskaan. Unelmoi myös kaikesta siitä, mikä sinulle henkilökohtaisesti juuri nyt tuntuu tärkeältä. Luota siihen, että tavalla tai toisella unelmasi tulevat myös toteutumaan.

 

Muistakaa ne hetket kun olette onnistuneet ja muistakaa ne hetket kun olette saaneet tukea joltakin koulun aikuiselta tai oppilastoverilta. Ennen kaikkea muistakaa säilyttää sydämessänne tunne siitä, että olette arvokkaita juuri sellaisina kuin olette. Omana itsenänne.

 

Onnea peruskoulun päättötodistuksen saamisesta! Onnea elämään ja jatko-opintoihin!

 

Kiitos kaikille tänä vuonna Hämeenlinnan Yhteiskoulua eri tilaisuuksissa ja kilpailuissa edustaneille hienoista suorituksista ja sijoituksista!

 

Kiitos vielä kerran juhlamme järjestäjille ja kiitos juhlayleisölle!

Kevätjuhlapuhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun kevätjuhlassa 31.5.2025

 

Tulevaisuuden Hämeenlinna ja Suomi tarvitsee terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia

 

Maanantaian 24.3.2025 valtuuston kokouksessa puhuttiin  vilkkaasti aiheesta tekojäärata ja sen kustannukset. Aihe on tärkeä ja on ymmärrettävää, että kun on haettu talouteen säästökohteita peruspalveluista, tekojääradan kustannukset voivat tuntua jonkun mielestä jopa tuhlailulta.

Valtuusto on tehnyt päätöksen tekojääradan rakentamisesta ja se on ollut erittäin hyvä päätös. On myös hyvä, että tekojääradan rahoitukseen on saatu kumppaneita Rengon ja Lammin säästöpankeista. Tästä suuri kiitos heille. Toivotaan myös valtion taholta myötämielistä suhtautumista tähän hankkeeseen ja erittäin vahvaa tukea myös sieltä suunnalta valtionavustuksen muodossa.

Viime vuodet ja varsinkin tämä talvi ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos etenee ja vääjäämättä myös täällä pohjolassa, sellaiset talvet, joihin me olemme tottuneet, ovat historiaa. Hiihto- ja luistelukausi jää eteläisessä Suomessa todella lyhyeksi ja joskus tilanne voi olla myös sellainen, ettei kausi ehdi edes alkaa kunnolla kuten tänä talvena. Suomalaisille lapsille ja nuorille hiihtäminen ja luistelu ulkojäillä alkaa olla todella harvinaista herkkua ja siksi Hämeenlinnassakin tarvitaan panostuksia talviliikunnan mahdollistumiseen.

Olen saanut todistaa jääliikkumisen riemua tänäkin talvella omassa siviilityössäni. Se pieni aika, mitä ulkojäät koulujen lähiympäristöissä ehti olla, varmisti omaa näkemystäni siitä, että päätös tekojääradan rakentamisesta on erittäin tärkeä päätös.

Meillä ei ole varaa liikkumattomuuteen. Liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 4,7 miljardia euroa vuosittain. Liikunnalla voidaan vaikuttaa monien sairauksien esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen ja mielenterveyssairauksien puhkeamiseen ja hallintaan.

Liikunnallisen elämäntavan oppimisella on myös erittäin suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunta lisää hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että motivoitunut, hyvinvoiva työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja haluaa onnistua työssään.  Työpoissaolot vähenevät ja työntekijät jaksavat tehdä pidemmät työurat.  Tällä on vaikutus myös maamme kilpailukykyyn ja se ei ole ihan pikkujuttu.

Liikkuva elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.  Kun lapset oppivat perheissään liikkuvan elämäntavan, näemme tulevaisuudessa yhä enemmän aikuisia, joille liikunta on oleellinen ja luonnollinen osa arkea.

Kaupungin tehtävä on huomioida liikkumisen edellytykset. Onko meillä kevyen liikenteen väylät kunnossa, niin että kenen tahansa arkiliikkuminen on helppoa ja turvallista? Onko meillä liikuntapaikat kaikkina vuodenaikoina houkuttelevia ja liikkumista mahdollistavia? Tekojäärata, Ahveniston maauimala, uimahallit ja liikuntahallit eripuolilla kaupunkia ja pitäjissä houkuttelevat eri-ikäisiä kaupunkilaisia liikunta-aktiviteettien äärelle ja rahallinen panostus maksaa itsensä takaisin hyvinvointina ja vahvana tulevaisuutena.

 

Kirjoitus julkaistu paikallislehdissä keväällä 2025

 

Hämeenlinnan tilinpäätöksen hyvä tulosennuste voisi näkyä koulujen ryhmäkokoihin panostamisena

 Syntyvyyden laskun seuraukset realisoituvat tulevana syksynä myös Hämeenlinnan koulunsa aloittavien määrän rajuna laskuna. Lukuvuosi käynnistyy sadan lapsen vähenemisenä eikä maahanmuutollakaan saada tätä asiaa korjattua. Se tarkoittaa noin neljän-viiden luokanopettajan vakanssin tarpeen vähenemistä. Seuraavina vuosina on odotettavissa samansuuruinen oppilasmäärän ja opettajatarpeen lasku. 2030-luvulle tultaessa tämä tarkoittaa jo noin 800 koululaisen vähenemistä kaupungissamme. Kaikki koulunsa 2030-luvulla aloittavat lapset ovat jo syntyneet eli tämä asia on ennakoitavissa ja kaupungin tulee tähän myös viisaasti varautua.

Samaan aikaan lasten määrän vähenemisen myötä meillä on ollut kuitenkin kasvava tarve lisätä erityisen tuen pienryhmiä ja valmistavan opetuksen ryhmiä. Erityisen tuen pienryhmiä on viime vuosina perustettu niin paljon, ettei kaikille ryhmille ole löytynyt opiskelutiloja omista kouluyhteisöistään ja suuri vaikeus on ollut myös saada erityisopettajakoulutuksen saaneita päteviä opettajia näihin ryhmiin. Tilanne on kestämätön. Jokaisen oppilasryhmän tulisi saada kuulua omaan kouluyhteisöönsä ja erityistä tukea saavan jos kenen, kuuluisi saada erityispedagogiikkaan erikoistuneen opettajan ammattitaitoista opetusta.
Miten tämä haaste olisi ratkaistavissa? Tässä tilanteessa missä oppilasmäärät laskevat, tulee miettiä entistä tarkemmin kuka hyötyy ja tarvitsee eniten erityisen tuen pienryhmäopetusta ja kenelle riittäisi tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä?
Tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä olisi mahdollista jos nämä yleisopetuksen perusryhmät olisivat riittävän pieniä n.16 oppilaan ryhmiä. Tämän kokoisia ryhmiä ei tarvitsisi myöskään jakaa jakoryhmiin luonnontieteiden ja käsitöiden oppitunneille vaan kaikissa aineissa ryhmä voisi opiskella omana luokkanaan.
Hämeenlinna lapsiystävällisenä kaupunkina voisi olla edelläkävijä tässä ajattelussa ja tehdä rohkeasti pienet ryhmät aloittaville luokille niin ala -kuin yläkouluun. Tällä toimella pystyisimme takaamaan, oppilasmäärän vähetessä, kaupungissa työskenteleville opettajille työn jatkuvuuden, varmistamaan erityisen tuen pienryhmien opetustilojen ja pätevien erityisopettajien riittävyyden sekä huomioimaan oppilaan tukemisen yksilöllisenä ja ryhmämuotoisena tukena oppilaan tuen uudistuksen astuessa voimaan 1.8.2025. Myös valmistavalta luokilta siirtyvien oppilaiden tukeminen onnistuisi paremmin pienemmissä yleisopetuksen ryhmissä ja tällä on tärkeä merkitys kotoutumisen onnistumisessa.
Viime viikolla julkistettiin ennuste kaupungin tulevasta tilinpäätöksestä ja se kertoo tuloksen olevan historiallisen hyvä. Ylijäämää on tulossa 15 miljoonaa. Lapsiin panostaminen olisi nyt perusteltu, tärkeä arvovalinta ja se maksaa itsensä takaisin nopeastikin. Pienemmissä ryhmissä opettajalla on mahdollisuus huomioida oppilaan yksilölliset tarpeet huomattavasti paremmin kuin isossa ryhmässä, mikä näkyisi oppimistulosten paranemisena ja työrauhan lisääntymisenä. Lisäksi riittävä resurssi tavalliseen koulutyöhön vähentäisi myös tarvetta vahvempien opiskeluhuollollisten palvelujen käyttöön.
Anne Laatikainen
rehtori ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Hämeenlinna

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 13.2.2025

Valtuustokauden suurin onnistuminen näkyy kouluverkon erinomaisena kuntona

 Hämeensaaren alue ja Ykköskortteli olivat keskeisiä kehittämisen tavoitteita valtuustokauden käynnistyttyä vuonna 2021. Valitettavasti kumpikaan näistä ei ole edennyt suunnitellusti ja siihen on ollut syynsä.

Edellinen valtuustokausi päättyi keskitetystä pysäköintiratkaisusta eli toriparkista luopumiseen ja se vaikutti osaltaan keskustan kehittämisen suunnitelmiin, erityisesti Ykköskorttelin jatkosuunnitelmiin. Syksyllä 2022 kaupunkirakennelautakunta sai Ykköskorttelin kaavan valmiiksi. Tämän jälkeen olisi voinut kuvitella rakentamisen lähtevän lentoon mutta tontin omistaja koki kuitenkin kaavoituskorvausten olevan hankkeeseen nähden liian korkeat ja päätti olla edistämättä hanketta.

Hämeensaaressa hanke oli taas hankeyhtiön hyppysissä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin alueelle uutta jäähallia. Jäähalli hautautui jo alkumetreillä kun jääkiekkoseurammekaan ei uskonut selviävänsä hankkeen kustannuksista ja lisäksi Ukrainassa alkoi sota, joka on vaikuttanut erittäin laajasti rakennushankkeisiin kaikkialla Suomessa. Uusien asuntojen kysyntä on tyrehtynyt ja se vaikuttaa kiinteistösijoittajien suunnitelmiin. Jos kysyntää ei ole, ei ole järkevää käynnistää mittavia ja kalliita rakennushankkeitakaan.

Meitä kaupunkilaisia harmittaa Hämeenlinnan kaupunkikuva. Rakennusten rapistuminen ja tyhjillään olo kertoo pysähtyneisyydestä. Asialle pitää tehdä jotain ja ottaa ohjat omiin käsiin. Muualla asuvaa kiinteistön omistajaa ei häiritse rähjääntyneen korttelin yleisilme kuten meitä ja siksi kaupunginjohdossa onkin herännyt ajatus Ykköskorttelin ostamisesta, jolloin alueen rakennusten purkamisessa ja kehittämisessä päästäisiin ihan toisella tavalla etenemään.

Nyt näitä kauppoja sitten hierotaan. Valoa näkyvissä Ykköskorttelin suhteen ainakin sen suhteen, että jos kaupunki sen lunastaa itselleen hankkeen eteneminen ei ainakaan ole kiinni siitä, ettei omistaja haluaisi sitä edistää.

Aivan tekemätöntä tämäkään valtuustokausi ei ole kuitenkaan ollut, vaikka somekirjoittelun perusteella niin voisi luulla. Hämeenlinna on panostanut todella paljon palveluverkkonsa kuntoon saamiseen ja pikkuhiljaa suurin osa koulukiinteistöistä on erinomaisessa kunnossa. Olemme saaneet uusia ja peruskorjattuja kouluja kantakaupunkiin ja parhaillaan rakennetaan Lammille uutta yhtenäiskoulua.

Paljon on tapahtunut ja tulee tapahtumaan palveluverkkoon liittyen tulevallakin valtuustokaudella. Seuraavan valtuustokauden aikaan tulee myös hyvin nopeasti päättää entisen Hamkin kiinteistöjen kohtalo Myllymäessä. Tyhjien kiinteistöjen ylläpito tulee kalliiksi ja jos ne eivät ole korjattavissa tulee ne purkaa ja kaavoittaa alueet uuteen käyttöön.

Myllymäen alueen ja Poltinahon alueen sijaitsevat suhteellisen hyvän matkan päässä keskustassa ja kiinnostavat asuinalueina. Alueiden palveluverkko on myös erittäin hyvässä kunnossa. Tekemisen meininkiä tarvitaan jatkossakin ja kun talouden suhdanteet kääntyvät nousuun, on Hämeenlinnan oltava valmis mahdollistamaan kaupungin elinvoimaa lisäävät hankkeet.
 Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa sarjassa 22.1.2025

Minun Suomeni on sivistynyt, oikeudenmukainen ja vapaa

 Vietämme huomenna Suomen 107- vuotissyntymäpäivää. Kun Suomi itsenäistyi maailma oli myllerryksessä. Valtioita hävisi ja uusia tuli, Suomi siinä mukana. Euroopassa monissa maissa yhteiskuntaluokkien väliset erot olivat kasvaneet erittäin suuriksi ja ilmassa oli paljon, niin maiden sisäistä kuin myös maiden välistä vastakkainasettelua ja vihan lietsontaa.

Sellainen tilanne oli myös juuri itsenäistyneessä Suomessa ja historia kertoo meille mihin se lopulta meidätkin valitettavasti ajoi.

Me voimme oppia historiasta ja olla toteuttamatta samoja virheitä kuin mitä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet. Tämä edellyttää meiltä historian tuntemusta, oman toiminnan ohjausta, empatiakykyä eli toisen asemaan asettumisen kykyä ja erityisesti tahtoa yhtenäisyyteen.

Suomen itsenäisyyden historiassa on useita tilanteita, jolloin on mitattu Suomen kansan tahtoa olla yhtenäinen kansa. 85 vuotta sitten tätä yhteistä tahtotilaa mitattiin, kun Suomella oli vastassaan ylivoimainen vastustaja. Suomalaisten yhtenäisyys ja yhteinen tahto puolustaa omaa valtiota pystyi pysäyttämään vihollisen mahdollisuudet vallata maamme. Yhtenäisyys oli mitä suuressa määrin henkistä ja moraalista. Tämä jäi historian kirjoihin nimellä, Talvisodan henki.

Millainen Suomi on tänä päivän ja millainen haluamme sen olevan tulevaisuudessa?

Valitettavasti me näemme Suomessa tänä päivänä vahvoja jakolinjoja ja polarisaatiota, jotka ovat omalta osaltaan heikentämässä kansamme yhtenäisyyttä. Omana elinaikanani Suomi ei ole koskaan ollut näin eripurainen kuin mitä se tänä päivänä on, ja se on minusta todella surullista.

Yhtenäinen kansa on vahva kansa. Sen ei tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioista, mutta sen  tulee pystyä toimimaan yhdessä. ”Yhdessä” on myös Tasavallan presidentin itsenäisyysvastaanoton teemana. Erilaisten näkemysten kunnioittaminen ja ymmärtäminen sekä kyky kompromisseihin takaa onnistumisen eri tilanteissa, joissa teemme yhteistyötä ja joissa haluamme edistää yhteisiä päämääriä.

Minulle tärkeää on, että minun Suomeni on sivistysvaltio, jossa kaikkien kansalaisten osaamisesta halutaan pitää kiinni ja jossa ymmärretään koulutuksen merkitys ihmisen hyvän elämän edistäjänä, yhteiskuntarauhan ja koko yhteiskunnan menestyksen takeena. Sivistysvaltiossa ihmisellä on kyky erottaa oikea ja väärä sekä hyvä ja paha toisistaan

Minun Suomeni on myös oikeudenmukainen. Se on oikeusvaltio, jossa on säädetty lait ja asetukset ja niistä pidetään kiinni. Siellä kansalaisen ei tarvitse pelätä mielivaltaisia oikeudenkäyntejä vaan jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Lait tuovat yhteiskuntaa myös yhteiskuntarauhaa ja tällaisessa maassa on turvallista asua ja elää.

Siksi meillä on  koulussakin säännöt, joista me haluamme pitää kiinni. Ne tuovat yhteisöön järjestystä, turvaa ja rauhaa.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, haluan Suomeni olevan tästä eteenkin päin vapaa valtio. Itsenäisyys on vapautta ja vastuuta. Suomi on ollut aina vastuullinen valtio ja hoitanut oman osuutensa kansainvälisistä sopimuksista ja ollut etujoukoissa toteuttamassa koko maapalloa koskevia tavoitteita esimerkiksi ilmastoasioissa. Suomi on hoitanut myös ulkosuhteensa vakaasti ja ollut eri konflikteissa sovittelijan roolissa. Tämä rooli on sivistysvaltiolle erittäin sopiva.

Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä aina muistaa myös se, ettei itsenäisyys ole itsestään selvää. Sen on mahdollistanut meille mennyt sukupolvi, joka myös vakaalla mielellä on rakentanut meille hyvinvointivaltion. Meidän tehtävä on vaalia tätä arvokasta perintöä ja taata myös tuleville sukupolville itsenäinen Suomi.

Kiitos menneille sukupolville itsenäisyydestä! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2024