Lapsiystävällisyys on meidän kaikkien asia

 ” Pelkkä Unicefin tunnustus ei itsessään takaa mitään, vaikka se on hieno asia onkin. Se tuo toki velvollisuuksia ja vastuuta vaatien myös niitä aiemman tekemisen ja onnistumisen muodossa, mutta konkreettinen ajattelu ja tekeminen on ratkaisevaa. Emme voi tuudittautua tunnustukseen, vaan tavoitteena tulisi olla pyrkimys lapsiystävällisyyden kärkitekijäksi, oli meillä sitä tunnustusta tai ei.”

Näin toteaa hämeenlinnalainen nuorisovaltuutettu Lapsiystävällinen kunta –statuksesta, jonka Hämeenlinna sai kymmenen vuotta sitten ensimmäisenä kuntana Suomessa.  Olen nuorisovaltuutetun kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kunnan on tehtävä lapsiystävällistä työtä riippumatta siitä, onko tunnustusta tai ei? Panostus lapsiin ja nuoriin on panostusta tulevaisuuteen ja se maksaa itsensä takaisin. Me tarvitsemme tulevaisuuden tekijöitä ja siksi lapsia ja nuoria tulee tukea heidän kasvussaan, jotta kaikki löytäisivät elämässään merkityksen, oman paikkansa ja kokisivat onnistumisia.

Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmassa lapsiystävällisyyden toteutumista mitataan seuraamalla muutoksia viiden osa-alueen; onnellisuuden, ihmissuhteiden, terveyden, osallisuuden ja turvallisuuden, muutosten kautta. Tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä paras lasten ja nuorten hyvinvointia huomioiva kunta Suomessa. Siinäpä onkin tavoitetta kerrakseen!

Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut vuonna 2021 jatkamaan kehittämistyötä ja kirjannut toimintasuunnitelmaan kaudelle 2021-25 kuusi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on, että kunta huolehtii, että kaikki kaupungin viranhaltijat, työntekijät ja päättäjät ovat tietoisia lasten oikeuksista. Toinen tavoite on, että kunta ehkäisee syrjintään vaikuttamalla kuntalaisten asenteisiin. Kolmantena tavoitteena on, että lapsivaikutusten arviointi on systemaattisesti käytössä päätöksenteon yhteydessä. Neljäntenä tavoitteena on, että kunnan palveluissa edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä ennalta ehkäistään mielenterveyden ongelmia. Viides tavoite on, että kunta varmistaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuus.Kuudes tavoite on, että kunta ehkäisee ja puuttuu koulukiusaamiseen. 

Hämeenlinna on onnistunut monissa Lapsiystävällinen kunta –tavoitteissaan mutta tehtävää riittää. Erityisesti lasten ja nuorten osallisuus on näkynyt hienosti mm. nuorisovaltuuston työssä, V-päivissä ja koulujen oppilaskuntien toiminnassa. Myös lastenkulttuuri näkyy upeasti ja on hienoa, että siihen satsataan.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää kuitenkin vieläkin enemmän huomiota ja lisätä tukitoimia.  Pandemia, maailmanpoliittiset kriisit ja sosiaalisen median epäasiallinen keskustelukulttuuri sekä vahva vastakkainasettelun maailma haastavat mielen hyvinvointia. Onkin ollut ilahduttavaa huomata, että useissa Hämeenlinnan kouluissa on satsattu Hyvän mielen taitojen sekä tunnetaitojen vahvistamiseen. Kaupunki on myös lähtenyt mukaan YLEn ja Erätaukosäätiön Hyvin sanottu -verkostoon, jonka tavoitteena on parantaa keskustelukulttuuria. Syyskuussa Hämeenlinna toimii toista kertaa Hyvin sanottu –festivaalien isäntäkaupunkina ja Verkatehtaalla oleva tapahtuma on avoin kaikille kaupunkilaisille.

Kaupunginhallituksen 1.vpj:n tervehdyspuhe Hämeenlinnan lyseon 150 v. juhlakulkueen yhteydessä

 

Arvoisat lyseolaiset

Tunnen olevani etuoikeutettu ja onnekas, saadessani kaupungin edustajana onnitella teitä juhlapäivänänne.

Kun katselin kulkueenne saapumista, rinnassani läikähti ilon läikähdys. Ajattelin. Siinä kulkee yhdessä joukko eri vuosikymmenten nuoria, joita yhdistää kuuluminen tärkeään yhteisöön. He arvostavat sitä sivistyspääomaa ja yhteyttä, mitä saavat ja ovat omana aikanaan saaneet, niin toisiltaan kuin opinahjoltaan.

Lyseolaisuus on teille, hyvä juhlayleisö, yhdistävä ja kannatteleva voima. Se on yhteisön voima, jolla te olette menestyneet ja tulette menestymään omassa tehtävässänne.   

Hämeenlinnalle, lyseo on merkinnyt aina paljon. Sillä on ollut  tärkeä rooli hämeenlinnalaisen kulttuuri-identiteetin luojana.  150 vuotta sitten se mahdollisti, ensimmäisenä pääkaupunkiseudun ulkopuolisena opinahjona, suomenkielisen sivistyksen Hämeessä ja sillä on oma roolinsa myös paikallisen aviisin, Hämeen Sanomien synnyssä. 

Hämeenlinnan lyseo on ”säteillyt” henkistä ja myös fyysistä voimaa koko kaupunkiin. Kertoohan siitä perinteikkään opinahjon entisten ja nykyisten oppilaiden aktiivisyys niin urheilun, kulttuurin kuin myös politiikan parissa.

Vuosikymmenten saatossa opiskelu Hämeenlinnan lyseossa on luonut hyvän pohjan monelle hämeenlinnalaiselle nuorelle jatko-opintoihin ja sitä kautta menestyksekkään uran luomiseen monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla.

Perinteiden arvostus on tärkeää mutta vielä tärkeämpää on rohkeus katsoa tulevaan ja tehdä sinne suuntaavia kehittämistoimia.

Lyseo on katsonut aina eteenpäin ja ennakoiden kehittänyt toimintaansa. Lyseon erikoislinjat, yrittäjyys ja urheilu, vetävät opiskelijoita ja tuovat kouluun elinvoimaa ja antavat myös oppilaille valmiuksia menestyä näillä yhteiskunnan alueilla.

Lyseon lukion merkitys sivistyksen airueena on ollut tärkeä ja tulee olemaan tästä eteenpäin vieläkin tärkeämpi. Sivistys kun on kansakunnan menestyksen ja yhteiskuntarauhan tae.

 ”Labor improbus omnia vincit!” Lyseon motto, kertoo sen mitä me kaikki tarvitsemme täällä Hämeenlinnassa, Suomessa ja koko maailmassa. Sinnikästä asennetta työn tekemiseen, jolla saavutetaan sellainen osaamisen taso, jolla maailmassa pärjätään.

Lyseon, nykyiset ja entiset, opiskelijat.

Haluan onnitella teitä juhlapäivänänne ja toivottaa teille antoisia hetkiä toinen toistenne seurassa. Nauttikaa täysin siemauksin kaikesta tästä ilon aiheesta, mikä osaksenne tänään suodaan!

Onnea!

Vappupuhe 2023

 Hyvät kuulijat 

Tervetuloa Hämeenlinnan työväen yhteiseen vappuun! Kädessäni olevassani lipussa lukee PACE. Se on italiaa ja tarkoittaa rauhaa. Nyt jos koskaan rauhan puolesta marssiminen, puhuminen ja neuvotteleminen on erityisen tärkeää ja siksi halusimme myös täällä Hämeenlinnassa ottaa vappumarssilla kantaa nimenomaan rauhan puolesta.  

Paleface laulaa Laulussa sisällissodasta ”Emme tarvitse riidankylväjää vaan tarvitsemme rauhanlietsojia”.  

Rauha on asia, jonka eteen on tehtävä työtä, aina. Tarvitsemme rauhanlietsojia joka päivä kaikkialla missä toimimme. 

Millainen on rauhanlietsoja? Hän on henkilö, joka ennakoi tilanteita ja pyrkii kaikissa tilanteissa ratkaisemaan asioita ristiriidattomasti. Rauhanlietsoja ei pyri saamaan läpi omaa näkemystään, vaan hän on onnistunut silloin kun lopputuloksena vaikeissakin tilanteissa on kompromissi, joka tyydyttää kaikkia osapuolia ja johon kaikki voivat sitoutua. 

”Millainen laulu nyt lauletaan? Miltä Suomi näyttää kun kauempaa katsotaan?  Mitä näkyy kun silmät aukaistaan?” 

Elämme täällä Suomessa, kuten koko maailmassa, tilanteessa, jossa kansa on  jakautumassa eri leireihin. Vallalla on ajatus meistä ja heistä. Ja siitä, että jos jotain autetaan, se on minulta itseltäni pois.  

Näinhän ei tietenkään ole. Apua tarvitsevalle pitää ojentaa käsi, sillä koskaan ei voi tietää milloin itse on avun tarpeessa.   

Vastakkainasettelun maailma on tuhon maailma. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistyötä ja solidaarisuutta. Meille sosialidemokraateille solidaarisuus  on aina ollut tärkeä arvo. Vaalisloganimme, rohkeutta olla sinun puolellasi kertoo juuri tästä, solidaarisuudesta, teoista toisen puolesta. 

Olet varmasti kuullut sanottavan, historia toistaa itseään. On pelottavaa huomata historian ilmiöiden todella toistuvan. Meidän on todella opittava menneisyydestä. Historiassa tehtyjä virheitä ei pidä toistaa vaan on silmät on todellakin aukaistava ja on uskallettava rohkeasti puolustaa niitä asioita, jotka kokee tärkeäksi. 

Sivistys kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan ja sivistyneessä yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta antaa parhaimmat edellytykset ihmisten arjen turvallisuudelle ja ihmisten hyvän arjen toteutumiselle. Hyvinvointiyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys vaan sen puolesta pitää taistella ja samalla se on Suomen puolesta taistelemista. 

Yhteiskuntarauha syntyy sopimisen kulttuurista ja luottamuksesta. Näin vappuna, työn juhlapäivänä, on hyvä muistaa, että suomalaisen yhteiskunnan yksi vakauden tae on syntynyt työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä. Sitä ei pidä missään nimessä murtaa.  

Pidetään ihmisyyden arvo aina korkealla, sillä vain sillä, että arvostaa elämää ja rauhaa on merkitystä. 

Iloista vappua ja kevättä teille kaikille! 

Elinvoima syntyy ihmisistä

 

Veli-Antti Silpola kirjoitti omassa ” porinassaan” pitäjäkokousten ja paikallisten eri yhdistysten yhteistyön merkityksestä pitäjien asioiden edistämiseksi. Olen Veli-Antin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tällaiset kokoukset ovat tärkeitä paikallisten asioiden ja myös pitäjien uusien kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi. 

Hämeenlinnaan kuuluu viisi pitäjää, jotka ovat omaleimaisia ja siten eri tavalla tulevaisuuteen katsovia. Pitäjiä niputetaan herkästi yhteen mutta minusta jokaista pitäjää tulisi katsoa omana erityisenä alueenaan kun mietitään,  millä tavalla alueella tulee huomioida tulevaisuudessa tarvittavat palvelut ja asumisen erilaiset vaihtoehdot.

Etätyön tekemisen yleistyminen houkuttelee yhä useampaa ihmisistä muuttamaan maalle. Tälle muuttoliikkeen suunnalle tulisi olla tarjolla houkuttelevia tontteja. Pitäjissä kaupungin tarjoamia tontteja on vähän ja siksi olisikin hyvä innostaa yksityisiä myymään omia maitaan tonteiksi. Pitäjien elinvoima on pitkälti siellä asuvissa ihmisissä. Asukasmäärän lisäämisen eteen olisi tärkeää keksiä monia eri keinoja, varsinkin jos halutaan säilyttää pitäjien palvelut ennallaan. 

Palveluverkon tarkastelu on taas jälleen kerran ajankohtainen. Edellisellä kerralla käytiin keskustelua Lammin lukion tulevaisuudesta. Lammille lukio on erittäin tärkeä ja onkin ollut hienoa huomata, että lukion säilyttämisen eteen on lähdetty innovoimaan uutta. Lammin lukion luonto- ja tiedelinja aloittaa syksyllä 2023 toimintansa. Uskon linjan saavan kiinnostuneita hakijoita myös muualta Suomesta, varsinkin jos Evon tiedekansallispuisto toteutuu. 

Hämeenlinnassa, kuten koko maassa, syntyvyys on laskenut koko 2010- luvun. Viiden vuoden päästä alakouluikäisiä lapsia on 700 oppilasta vähemmän. Tämä tarkoittaa perusopetuksen valtionosuuksien vähennystä suhteessa oppilasmäärään ja karkeasti  noin 35 opettajan vakanssia vähemmän. Heijastus yläkouluun tulee tästä kolme vuotta myöhemmin ja toisella asteella oppilasmäärän lasku konkretisoituu 2030 -luvulla.

Hämeenlinna on toteuttanut perusopetusta minimituntimäärällä ja oppilasmäärän laskun myötä onkin tärkeää, ettei opetukseen käytettävää resurssia leikata samassa suhteessa. Pystyttäisiinkö tässä tilanteessa palauttamaan peruskouluun  erityislinjoja, kieli- ja taito- taidepainotuksia? Monille perheille näillä on merkitystä kun he miettivät missä haluavat asua. Myös kasvavaan  erityisen tuen oppilaiden määrään olisi hyvä pystyä reagoimaan. Resursseja tarvitaan tähän lisää ja muutenkin oppilaiden yksilöllisen koulupolun tukemiseen.

Vastuullisina päättäjinä tämä tieto, joka meillä on nähtävissä,  tulee huomioida palveluverkkopäätöksiä tehtäessä. Palvelut tulee järjestää siellä missä on palvelujen käyttäjiä. Tuleviin muutoksiin suhtautuminen helpottuu, jos muutoksen suunta pystytään valmistelemaan niin, että jostain luopuessa saa tilalle jotain parempaa. Paikalleen ja odottamaan ei sovi jäädä, vaan on pystyttävä ajattelemaan uudella tavalla ja mukaan suunnitteluun on saatava he, joita muutos koskee. 

On tärkeää, että pitäjien asiat muistetaan kaupungin päätöksenteossa mutta tärkeää on, että me valitut päättäjät katsomme kaupunkia aina kokonaisuutena ja teemme päätökset kokonaisuus huomioiden. 

Paikallista porinaa -juttu 5.4.2023

Tuhoaako teknologia oppimisen?

 

Suomalaisessa peruskoulussa opetus on ammattitaitoisten pedagogien käsissä ja oppiminen hyvää vaikka uutisotsikoiden perusteilla voisi muuta päätellä.  On totta, että PISA-tuloksissa Suomi on menettänyt ykköspaikkojaan mutta edelleen olemme osaamisessa korkealla näissä tilastoissa.  Kouluissa opitaan nykyisin paljon sellaisia asioita, mitä kolmekymmentä vuotta sitten ei edes osattu kuvitellakaan. Ei ainakaan lasten, nuorten ja tavallisten ihmisten osaamisessa.

Maailma muuttuu ja niin muuttuu myös osaamistarpeet. Koulun tehtävä on huomioida tämä omassa toiminnassaan. Nykykoulussa huomio on tietojen oppimisen lisäksi taitojen oppimisessa ja opitun soveltamisessa. Ulkoa oppimisen vaadetta ei enää ole samassa määrin kuin aikaisemmin kun melkein jokaisen taskussa kulkee väline, jolla tiedon voi tarkastaa tai löytää välittömästi sitä tarvitessaan. Ulkoa kannattaa joitain asioita edelleen kuitenkin oppia. Eihän laitteelta voi etsiä tietoa jos ei ymmärrä mitä tietoa etsii ja mihin yhteyksiin asia liittyy.

Hämeenlinna on kulkenut edelläkävijänä oppimisen digitalisoinnissa. Laitteita ja koulutuksia on järjestetty viimeisen 15 vuoden aikana systemaattisesti. Siksi onnistuimmekin Pandemia-aikana etäopetusjärjestelyiden käynnistämisessä ja toteutuksessa todella hyvin. Suurimmalla osalla oppilaista oli jo oma laite ja kaikille muillekin löytyi koululta nopeasti lainattava laite kotiin. Oppilailla ja opettajilla oli myös valmius työskentelyyn etäyhteyksin.

Digitaaliset välineet eivät kuitenkaan saa olla itseisarvo vaan ne on ymmärrettävä yhtenä osana oppimista. On sääli, ettei kaikkeen mahdolliseen ole varaa ja että sähköinen oppimateriaali on vienyt tilaa oppikirjoilta. Itse näkisin hyvänä mallina sen, että kouluissa olisi ainakin lainattavia kirjoja käsikirjatyyppisesti käytettäväksi. Kaikki oppilaat ja opiskelijat eivät kaipaa kirjaa mutta joillekin ne tulisivat tarpeeseen sellaisissa aineissa, missä tekstiä on paljon. Itsekin luen pitempiä tekstejä mieluummin kirjasta kuin laitteelta vaikka laitetta ahkerasti käytänkin, niin uutisten lukemiseen kuin myös some-keskustelun seuraamiseen.

Kehitys on nopeaa ja koko ajan tulee uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä kovasti keskusteluttaa tekoäly ja sen mahdollisuudet. Keskustelin tällä viikolla opiskelijan kanssa, joka kertoi hyödyntävänsä tekoälyä esseensä kirjoittamiseen. Hän piti tilannetta ihan normaalina oman työnsä helpottajana. Tekoäly tuottaa tekstin ja hän suodattaa tekstin plagioinnin tunnistusohjelmalla. Kun olin huolissani hän oppimisestaan, hän totesi toimineensa fiksusti säästäessään energiaa ja aikaa sellaisen oppimiseen, mikä häntä oikeasti kiinnostaa.

Liitutauluaikaan ei ole paluuta. Teknologia ei tuhoa oppimista mutta se toki muuttaa sitä mitä tarvitsee oppia. Teknologisten taitojen lisäksi tarvitaan yhä enemmän mielen hyvinvoinnin taitoja ja ymmärrystä luotettavasta tiedosta. Tietoa kun on tarjolla kaikkialla.

Teknologiaa on opittava hyödyntämään ja sen kanssa on opittava myös käyttäytymään. Tarvitseeko sitä kännykkää ihan joka tilanteessa tuijottaa? Me aikuiset näytämme esimerkkiä mitä on olla digi-ihminen? Siinä sitä on oppimisen ja itsearvioinnin haastetta mutta tehtävä ei ole mahdoton.

Kirjoitus on julkaistu Kaupunkiuutisissa helmikuussa 2023

Rehtorin kevätjuhlapuhe Iittalan yhtenäiskoulussa 4.6.2022

”Löikö mörkö sisään?”, ”Ei voi oijoijoijoi!”, ”Taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee maali!”

 

Tällä viikolla olemme saaneet kokea yhtä suomalaisen urheilujuhlan suurinta hurmosta, maailmanmestaruutta! Mestaruuden synnyttämä juhlahumu ja onnistumisen ilo on täyttänyt mielemme positiivisella fiiliksellä. Antero Mertarannan omintakeiset ja tunnistettavat sitaatit ovat kaikkien huulilla ja nostattavat hyvää fiilistä. 

 

Onnistuneet urheilusuoritukset herättävät meissä voimakkaita tunteita, innostumista ja jäävät siksi tunnemuistiimme pitkiksi ajoiksi. Itselleni Mertarannan sitaateista nostattavin on, ”Ihanaa leijonat, ihanaa!” Ai jai jai! Kyllä tekee hyvää olla suomalainen vai mitä? 

 

Aina me suomalaiset emme ole onnistuneet. Joskus täydellinen onnistuminen on ollut hiuskarvan päässä, joskus taas on jääty kauaksi tavoitteesta. Elämässä ja urheilussa tämä on normaalia. Onnistuminen ei ole aina edes itsestä kiinni, sillä suoritukseen vaikuttavat niin monet seikat. 

 

Olin toukokuun alussa tilaisuudessa, jossa puhujana oli Pariisin 2024 olympialaisiin Suomen edustajaksi valittu breikkari, Johannes Hatsolo Hattunen. Hatsolo on tanssijan ja tanssinopettajan roolinsa lisäksi myös tunnettu ja suosittu motivaatiopuhuja. Kun kuuntelin Hatsoloa, ajattelin meitä kaikkia mutta erityisesti teitä rakkaat ysit. Haluankin jakaa Hatsolonesityksestä heränneitä ajatuksia kanssanne.

 

Elämässä asenteella on merkitystä. Asenne ratkaisee monessa tilanteessa mutta erityisesti silloin kun omat olosuhteet ja lähtökohdat antavat sinulle lähtötelineissä takamatkan. 

Miten tilanne sinuun vaikuttaa? Lannistutko vai pystytkö motivoimaan itsesi tavoittelemaan mahdottomalta tuntuvia tavoitteita? Tärkeää tällaisessa tilanteessa on pohtia, onko elämäsi sinulla hallussa vai ei? On hyvä myös miettiä, mitä elämältään haluaa? Mikä riittää ja mikä on riittävän hyvää? Aktiivinen pohtiminen kannattaa, sillä se tuo tunteen siitä, että hallitsee omaa elämäänsä. 

 

Elämän haltuun ottamisessa auttaa Hatsolon mukaan se, että pyrkii tekemään aina parhaansa. Olemaan siellä missä milloinkin pitää olla ja pyrkii olemaan kanssaihmisilleen ystävällinen. Eikä hymystäkään ole haittaa. Päinvastoin. Niinkin pienellä asialla kuin hymyllä, on todella suuri vaikutus, niin omaan fiilikseen kuin myös muiden asenteeseen sinua kohtaan. Hymyilevälle ihmiselle kun harvoin kukaan haluaa mitään pahaa.

 

Hatsolon elämänasenteen perusvire on ilossa, joka koostuu kolmesta sanasta, innostumisesta, luomisesta ja onnistumisesta. Ilo edustaa aitoa asennetta, kaverista välittämistä ja ennen kaikkea fiilistä, mikä ansaitaan, kun on ensin tehnyt parhaansa. Myös jakaminen korostuu hänen asenteessaan. Yksin on vaikea onnistua missään. Tarvitaan aina myös kumppaneita, joista innostua ja joita innostaa. Yhdessä tekemällä ja toista kannustamalla onnistuminenkin on lähempänä. 

 

Olemme eläneet viimeiset vuodet monenlaisten haasteiden ympäröimänä. Olemme selvinneet uusista tilanteista hyvin ja yksi syy on asenteessa. Tiukan paikan tullen me suomalaiset osaamme noudattaa sääntöjä ja ohjeita. Me osaamme myös hoitaa oman tonttimme sekä tukea ja auttaa hädässä olevaa. 

 

Meillä on tietoja ja taitoja kaikkeen tuohon, mitä tiukassa tilanteessa tarvitaan ja meillä on myös valmiudet tehdä yhteistyötä. Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteistyö on tärkeää mutta erityisesti sitä tarvitaan kriisin aikoina. 

 

Myös jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, Leijonakuningas Jukka Jalonen, korostaa yhteistyön merkitystä ja pyyteettömyyttä. Päätän puheeni hänen viisaisiin sanoihin: 

 

”Meidän pitäisi kaikkien sisäistää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” 

 

Näillä ajatuksilla saattelen teidät rakkaat ysit maailmalle. Kiitos kaikista yhteisistä vuosista ja menestystä elämään sekä jatko-opintoihin.  

 

Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille!

Vapauden, demokratian ja eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta

Viimeisen viikon tapahtumat Euroopassa ovat olleet karmivaa seurattavaa. Suursota on käsillä jos tilannetta ei saada pysäytettyä. Nyt jos koskaan on oltava rohkea ja yhteistyössä Euroopan muiden valtioiden kanssa Suomikin voi näyttää ettei tällainen valloituspolitiikka käy. 

Voiko yksittäinen, siviili-ihminen tehdä mitään? Mielestäni voi. Me voimme auttaa ja tukea, niin taloudellisesti kuin myös henkisesti, Ukrainan kansaa. Me voimme tukea tavallisia venäläisiä, jotka haluavat vastustaa tätä vallanhimoista  valloituspolitiikkaa. Me voimme koota sotaa vastustavia hämeenlinnalaisia yhteen näyttämään mitä mieltä me olemme asiasta ja samalla me voimme kerätä avustusta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle. 

Me olemme eurooppalaisia ja sota koskettaa meitä lähempänä kuin vuosikymmeniin. Tämä tilanne on myös havahduttanut meidät huomaamaan sodan ja vainon julmuuden. Tilanne on havahduttanut meidät huomaamaan myös, miten tärkeää on, että media on riippumaton ja puolueeton ja miten tärkeää yhteistyö eri poliittisten ryhmien kesken on. 

Me emme tarvitse vastakkainasettua vaan rinnakkaiseloa. Eri mielipiteiden kunnioittavaa kohtaamista ja yhteisen tavoitteen, rauhan, ylläpitoa.  Solidaarisuus ja yhteistyö kantavat paljon pidemmälle kuin itsekäs oikeassa oleminen ja sooloilu.

Me emme tarvitse riidankylvämistä ja vihaa. Nyt tarvitaan yhteistyötä kaikilla rintamilla. Jokaisessa Euroopan kolkassa. Euroopan tulevaisuus vapaana ja demokraattisena alueena on nyt käsissämme. Sitä pitää suojella ja vaalia sekä taistella sen puolesta. Nyt jos koskaan tarvitaan diplomaattista viisautta, rakkautta ja hyvää tahtoa.