perjantai 26. huhtikuuta 2024

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä



 ”Synnyin maailmaan, jossa jokaisella oli oma arvo. Jossa pidettiin toisista huolta. Eikä ketään raahattu saunan taa. Siihen maailmaan, jossa keskusteltiin, jos oli kinaa. Jossa heikommatkin otettiin mukaan. Ei taida olla paluuta. Onko pelko se, joka meille laulaa. Joka kertoo, että mölinällä voittaa. Kunhan on vain tarpeeks ilkeä.”

Laulu kertoo osuvasti siitä, miltä maailma tällä hetkellä näyttää. Vihalla ja valheella tuntuu pääsevän pidemmälle kuin välittämisellä ja musertaminen on rakentavaa arvokkaampaa. Ylipäänsä ilkeys ja negatiivisuus pistää silmään, niin sosiaalisen median kuin myös muun median ulostuloissa. Eipä olekaan ihme, että lapsemme ja nuoremme voivat huonosti! Myös meitä aikuisia ahdistaa ja siksi kiitänkin lauluntekijä muusikko Samae Koskista tästä laulusta. On tärkeää ottaa kantaa ja nostaa näitä epäkohtia esille.

Minua on jo pidemmän aikaa ahdistanut keskustelukulttuurin negatiivinen sävy, niin täällä kotimaassa kuin myös maailmalla. Elämme todellakin ihan toisenlaisessa maailmassa kuin siinä mihin itse synnyin. Negatiivinen keskustelukulttuuri on yksi kiusaamisen muoto ja jos emme reagoi ja käännä tätä vääristynyttä ja kieroutunutta suuntaa, olemme hukassa.  Meillä tikittää suuri pommi lasten ja nuorten mielenterveyden haasteissa. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus näkyy psykiatristen palvelujen määrän valtavana kasvuna ja koulua käymättömyyden taustalla on monia syitä, eikä vähäisimpänä syynä ole yksinäisyys, ulkopuolelle jääminen ja kiusatuksi tuleminen.  

 Me voimme syyttää sosiaalista mediaa monesta asiasta mutta ratkaistaksemme edes pienen osan tästä negatiivisesta kierteestä, meidän on katsottava peiliin ja alettava kasvattaa itse itseämme. Miten me itse kohtelemme toinen toistamme? Kontrolloimmeko omia sanomisiamme vai annammeko tulla vapaasti ulos kaiken sen ilkeyden, mitä sisällämme kulloinkin on?

Mielestäni lapsemme ansaitsevat lapsuuden ja nuoruuden, jossa kunnioitetaan ihmisarvoa ja arvostetaan välittämisen kulttuuria.  Voimme olla asioista eri mieltä mutta ketään ei lytätä ja arvostella hänen mielipiteensä vuoksi. Meidän aikuisten on näytettävä myös positiivista esimerkkiä lapsillemme siitä, että tulevaisuuteen voi luottaa ja asioita voidaan ratkaista sopimalla. Toisen ihmisarvon alentamisesta, epäoikeudenmukaisuuden, vihan ja kovien arvojen maailmasta ei saa tulla normaalia koskaan.

Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun ja liikuntahallin harjannostajaisissa 24.4.2024



 

Hyvät kutsuvieraat,

Tervetuloa Hämeenlinnan Yhteiskoulun ja liikuntahallin harjannostajaisiin.

 Nämä ovat elämäni ensimmäiset harjannostajaiset ja tästä johtuen minulle tämä tapahtuma ja myös tämän puheeni aihe on ensikertainen kokemus.

Harjannostajaisperinne on pitkä ja sillä on tärkeä merkitys niin rakentajille, suunnittelijoille, päättäjille kuin meille tulevan rakennuksen käyttäjille.

 On tärkeää juhlia ja iloita onnistumisista ja tämä tilaisuus on mitä suuremmassa määrin onnistumistilaisuus. Onhan rakennus vihdon valmistumassa käyttäjien käyttöön.

Hykin uudisrakennuksen valmistumisen vaiheissa on ollut monenlaista turbulenssia ja siksi tämä päivä on meille erityisen tärkeä. Vihdoinkin valoa näkyy tunnelin päässä ja koulu ja urheiluhalli valmistuu itäisen kaupungin osan lasten, nuorten ja kaikkien asukkaiden käyttöön.

Uudesta Hämeenlinnan Yhteiskoulusta on tulossa upea kokonaisuus, joka kunnioittaa niin vanhaa arkkitehtuuria mutta samalla huomioi tiloissaan monikäyttöisyyden ja tulevaisuuden oppimisen ja tiimityöntekemisen mahdollisuudet. Tilat ovat mahdollisimman joustavia ja avattavissa tarvittaessa toisiinsa, jos ryhmät haluavat työskennellä yhdessä.

Uuden rakennuksen sydämessä olevat opinportaat ja esiintymisaula mahdollistavat meille tilan, jossa lapset ja nuoret pääsevät näyttämään omaa kulttuurista osaamistaan pienempinä ja isompina kulttuurielämyksinä.

Uusi liikuntahalli taas on kauan ja hartaasti odotettu koko alueen asukkaiden liikkumisen mahdollistaja, jonka käyttö tulee olemaan varmasti erittäin aktiivista. 

Hyvät kuulijat,

Hämeenlinnassa on kärsitty useita vuosia sisäilmaongelmista. Hämeenlinnan Yhteiskoululla, sen oppilailla ja henkilökunnalla, on pitkä historia väistötiloihin siirtymisissä ja parakkiopiskelussa. Monet ovat myös joutuneet vaihtamaan koulua ja työpaikkaa sisäilmahaasteiden vuoksi. Siksi tämä päivä on erityisen tärkeä. Palveluverkon kuntoon saaminen Hämeenlinnassa edistyy ja uuden HYKin valmistuminen on erittäin tärkeä merkkipaalu tässä historian kirjoituksessa.

Tulevaisuudessa on erittäin tärkeää huolehtia siitä, miten näistä uusista tiloista pidetään huolta. On ymmärrettävä panostaa kunnossapitoon ja siisteyteen sekä siihen, että näissä tehtävissä on riittävä henkilöstöresurssointi.

Koulu hoitaa oman osuutensa siinä, miten oppilaita ja henkilökuntaa ohjeistetaan tilojen käyttäjinä. Kasvatustehtävässä tulemme korostamaan yhdessä kotien kanssa sitä, että nämä tilat ovat meille merkitykselliset ja tärkeät ja haluamme kaikki pitää näistä hyvää huolta.

Töhrimiset ja rikkomiset eivät kuulu koulumme toimintakulttuuriin ja haluamme kaikki omalta osaltamme rakentaa viihtyisää ja siistiä opiskelu- ja työympäristöä. Koulumme tulee olemaan kengätön, kuten jo Tuomelan puolella olemme tottuneet olemaan.

Hyvät rakennusalan ammattilaiset ja kutsuvieraat,

Minulle on kunnia asia pitää tämä puhe teille ja kiittää kaikkia teitä, jotka olette edesauttaneet tämän hankkeen syntymistä ja valmistumista. Kiitos päättäjille hyvästä päätökset ja  Hämeenlinnan kaupunkia hankkeen toimeenpanosta, Rakennuttaja Laptia ja arkkitehtejä haluan kiittää esteettisesti kauniista suunnitelmasta ja työn jäljestä ja lopuksi kiitän myös kaikkia muita suunnittelussa, rakentamisessa ja toteuttamisessa mukana olevia tahoja, ammattilaisia ja hankkeessa mukana olleita työntekijöitä.

Toivotan kaikille erinomaisen mukavaa harjannostajaispäivää! Kiitos!

torstai 29. helmikuuta 2024

Hämeenlinna on ihmisen paikka


 

Viime viikkoina olemme lukeneet useampia mielipidekirjoituksia Hämeenlinnan keskustan kehittämisen jämähtäneestä tilasta. Viimeisimpänä valtuutettu Antti Leinikka (HäSa 14.2.2024) kaipasi kirjoituksessaan kaupunkikeskustan tilannekuvan päivitystä ja keskitetyn pysäköinnin ratkaisua, jolla saataisiin keskusta-alueen kiinteistöjen rakennushankkeet nousuun. 

Olen samaa mieltä Leinikan kanssa siitä, että kaupungin tehtävä on mahdollistaa kaavoituksen keinoilla (rakennusoikeuden lisääminen) kehityshankkeiden mahdollisuudet edetä. Jos keskustaan halutaan lisää elämää ja palveluita, sinne tarvitaan palvelujen käyttäjiä eli asukkaita. Asukkaita taas saadaan kiinnostavilla, oikeankokoisilla ja -hintaisilla asunnoilla.

Hämeenlinnan keskustan tila on huolestuttava ja tämä tila on ollut ennakoitavissa jo kauan. Keskitetyn pysäköintiratkaisun (toriparkin) hylkäämisen yhteydessä puhuttiin sen mahdollisista vaikutuksista keskusta-alueen elinvoimaan. Torin ympäristö ja Reska ovat olleet Hämeenlinnan keskustan ydintä mutta jos keskustaan ei investoida, niin keskusta tulee siirtymään muualle.

”Vox populi” antoi vahvan mielipiteensä siitä, mitä keskustaan ei haluta. Toriparkki nähtiin kalliina ja liian suurena riskinä kaupungin hartioille. Vuosina 2013-2017 istunut valtuusto oli tehnyt päätöksen toriparkin rakentamisesta jos hankkeeseen tulisi vähintään puolet yksityistä rahaa. On harmillista, ettei tälle puolikkaalle rahoitusosuudelle löytynyt näkyviä yksityisiä ”rahoituskasvoja”. Kaupunkilaiset ja päättäjät olisivat tarvinneet varmuuden siitä, ettei kallis hanke jää kaupungin vastuulle. Tässä syy päättäjien päättämättömyyteen ja hankkeen kaatumiseen viime metreille viime valtuustokaudella.

Hämeenlinnaa ei voida myydä alennusmyynnillä, eikä hämeenlinnalaisten veronmaksajien piikkiin voi investoida holtittomasti. Tarvitaan kuitenkin rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja tehdä sellaisiakin päätöksiä, jotka menneen maailman ja tämän päivän kokemuksella tuntuvat utopistisilta.

Tulevaisuus edellyttää investointeja ja vahvaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Hämeenlinnan keskustan tulevaisuus on vahvasti kiinni tahdosta tehdä hyvää kaupungille ja kaupunkilaisille. Hämeenlinna tarvitsee aitoa välittämistä ja vahvaa kotiseuturakkautta, jota luonnollisesti on hämeenlinnalaisilla itsellään.

Hämeenlinnalla on kaikki mahdollisuudet menestyä vetovoimaisena kaupunkina, kun vaan uskallamme katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja kääntää ominaispiirteemme vetovoimaksi. Tähän tarvitsemme, kuten kukoistavaan parisuhteeseen, kaikkien osapuolten (kiinteistöjen omistajien, sijoittajien, yrittäjien, päättäjien, virkamiesten ja kaupunkilaisten), yhteistä tahtoa, tunnetta ja sitoutumista Hämeenlinnaan.


perjantai 22. joulukuuta 2023

Joulupuhe 2023



Hyvät oppilaat, henkilökunta ja muu juhlaväki

Kaksi kuukautta Hämeenlinnan Yhteiskoulun rehtorina on vierähtänyt todella nopeasti ja olen edelleen erittäin innoissani saadessani johtaa tätä koulua. Meillä on täällä Tuomelassa ja myös Myllymäessä erittäin hyvä yhteisö joka mahdollistaa hyvät edellytykset onnistumiseen niin oppimisessa kuin työn tekemisessä. 

Positiivisuus, ilo ja rohkeus ovat ne kolme sanaa mitkä ensimmäisinä tulee mieleen hykkiläisten, lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisista. Täällä on saanut kohdata päivittäin iloisia ja reippaita lapsia ja nuoria ja se juuri on työni ydintä ja tekee siitä merkityksellistä.

Olemme saaneet hiljattain kouluumme myös uusia koulutovereita. Koulussa aloitti pari viikkoa sitten kaksi uutta alakoulun valmistavan opetuksen ryhmää.Lämpimästi tervetuloa kouluumme. 

Koulumme on monikulttuurinen ja siksi on tärkeää, että osaamme huomioida juhlissamme erilaisia perinteitä ja arvostaa myös omaamme. Arvostavassa ja toista huomioonottavassa juhlakulttuurissa on hyvä kertoa, mihin perinteisiin esitykset liittyvät ja mahdollistaa myös esityksen katsomiseen osallistumattomuus. 

 

Kun perinteitä huomioidaan tasapuolisesti, ei osallistumattomuudelle ehkä ole tarvettakaan. Ehkä voimme rikastaa juhlaperinteitämme huomioimalla myös muiden kulttuurien juhlaperinteitä. Juhla voi olla suuri ja pieni. Tärkeää olisi, että tunnemme jokainen tulevamme huomioiduksi. 

 

Ajelin töistä kotiin muutama vuosi sitten ja radiosta tuli joululaulu, jossa laulettiin ” Mitä vikaa on rauhassa ihmisten kesken? Mitä vikaa on rukouksessa, joka jouluna kaikuu yli kaupunkien? Mitä vikaa on rakkaudessa?” 

 

Sanat koskettivat. Mietin, miksi tänä päivänä haluamme enemmän olla erillämme kuin yhdessä? Miksi kriittinen ja rajoja asettava mielipide on arvokkaampi kuin suvaitsevainen? Eihän se ole keneltäkään pois, jos oppii ymmärtämään erilaista arvomaailmaa ja vakaumusta. Kuitenkin, loppupeleissä, olemme ihmisiä ja kunnioittava suhtautuminen lähimmäiseen on se, millä on merkitystä.

 

Maailma, jossa elämme tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan joulun sanomaa. Hyvää tahtoa, rauhaa ja lähimmäisen rakkautta. 

 

Haluan omalta osaltani toivottaa teille rauhallista joulua ja laulaa teille laulun, joka tuntuu itselleni juuri nyt erityisen tärkeältä. 

 



Tämä maailma tarvitsee joulun sanomaa



Joulun alusviikot ovat koulujen ja päiväkotien juhla-aikaa. Jouluaskartelut, piparin leivonta ja siitä tuleva tuoksu sekä joulumusiikki tuovat juhlantuntua. Lopulta kaikki huipentuu yhteiseen juhlaan, jossa lapset sekä nuoret saavat esiintyä ja näyttää taitojaan, niin toisilleen kuin myös läheisilleen.

 

Kouluille ja päiväkodeille juhlaperinteet ovat tärkeitä. Ne rytmittävät vuoden kiertoa mukavasti ja niiden kautta siirretään myös tapakasvatusta ja perinteitä. Viime vuosina juuri jouluun liittyvät perinteet ovatkin meitä kovasti puhututtaneet. Voiko joulujuhlaa viettää tunnustuksettomasti ja kaikkien vakaumus huomioon ottaen?

 

Kun tämä kysymys esitettiin itselleni, ajattelin ensin, että onpa hassu kysymys. Jouluhan on toinen suurista kristillisistä juhlistamme. Pitääkö koulujen juhlat karsia näistä elementeistä? Opetushallitus on linjannut ettei yksittäinen, kristilliseen juhlaperinteeseen liittyvä ohjelmanumero, tee juhlasta tunnustuksellista, eikä myöskään joululaulujen hartaat sävyt, jotka ovat tunnusomaisia meille melankoliaan taipuville suomalaisille.

 

Ajelin töistä kotiin muutama vuosi sitten ja radiosta tuli joululaulu, jossa laulettiin ” Mitä vikaa on rauhassa ihmisten kesken? Mitä vikaa on rukouksessa, joka jouluna kaikuu yli kaupunkien? Mitä vikaa on rakkaudessa?” Sanat koskettivat. Mietin, miksi tänä päivänä haluamme enemmän olla erillämme kuin yhdessä? Miksi kriittinen ja rajoja asettava mielipide on arvokkaampi kuin suvaitsevainen? Eihän se ole keneltäkään pois, jos oppii ymmärtämään erilaista arvomaailmaa ja vakaumusta. Kuitenkin, loppupeleissä, olemme ihmisiä ja kunnioittava suhtautuminen lähimmäiseen on se, millä on merkitystä.

 

Suomi on monikulttuurinen maa ja koulujen ja päiväkotien juhlissa tämä saa näkyä. Arvostavassa ja toista huomioonottavassa juhlakulttuurissa on hyvä kertoa, mihin perinteisiin esitykset liittyvät ja mahdollistaa myös esityksen katsomiseen osallistumattomuus. Kun perinteitä huomioidaan tasapuolisesti, ei osallistumattomuudelle ehkä ole tarvettakaan.

 

Joulujuhlassa voi on olla seimikuvaelma ja joululauluissa voidaan laulaa Jeesuksesta ja enkeleistä. Näiden rinnalla voivat tontut, Nisset ja Nasset, tanssahdella ja tuoda jouluiloa. Koulujen ja päiväkotien juhlaperinteitä voidaan rikastuttaa myös huomioimalla muista kulttuureista tulevien tärkeät päivät. Muslimien Eid al-fitr ja Eid al-adha juhlissa juhlitaan onnen paluuta ja buddhalaisten juhla, vesak, juhlii Buddhan syntymää. Eri juhlaperinteitä huomioimalla pystymme myös kasvattamaan lapsistamme maailmankansalaisia, joilla on kyky ymmärtää muita ja arvostaa erilaisia tapoja juhlia elämää.

 

Itselleni joulu on rauhoittumisen aikaa. Jouluna tavataan sukua ja muistellaan menneitä.  Joulun sanoma on edelleen ajankohtainen ja merkityksellinen. Joulu on rauhan ja rakkauden juhla. Rauhallista joulua kaikille!

keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2023


 Hyvät oppilaat ja henkilökunta

Kädessäni on vanha koulukirja, Lukemisto Suomen lapsille, Kotoisia tarinoita. Löysin tämän lapsena mummulasta ja tämä on oman isäni tai hänen sisarustensa koulukirja. Näitä lukemistoja alettiin julkaista koulujen käyttöön vuonna 1906 eli 117 vuotta sitten ja niiden tarkoitus oli innostaa lapsia ja nuoria lukemaan ja myös kasvattaa heitä ajattelemaan, tuntemaan ja ymmärtämään omaa toimintaa suhteessa muihin.

Yksi lempitarinani tästä kirjasta on Topeliuksen Koivu ja tähti. Tarina kertoo kahdesta lapsesta, pojasta ja tytöstä, jotka olivat joutuneet pakenemaan sotaa ja levottomuuksia ja joutuneet eroon perheestään.

Vieraalla maalla asuessa he tunsivat kuitenkin pohjatonta koti-ikävää ja niinpä olojen rauhoituttua he lähtivät pitkälle kotimatkalle. Ainoa muistikuva kodista oli pihalla oleva koivu ja taivaalla vilkkuva tähti. Nämä ohjenuoranaan he vaelsivat pitkän matkan ja lopulta onnistuivat pääsemään kotiin. Positiivisella elämänasenteella ja vahvalla luottamuksella asioiden onnistumiseen, he saavuttivat päämäärän mahdottomalta tuntuneessa tilanteessa ja löysivät kotiin.

Koti on meille jokaiselle tärkeä paikka. Oma alueemme, jossa voimme olla omia itseämme. Siellä saa lepoa ja saa olla rauhassa. Sinne kaipaa, kun on jossain muualla. Koti on pesä meille jokaiselle.

Aina kotona ei ole rauhallista. Aina kotona ei ole hyvä olla. Kotona voi olla myös vaarallista ja sieltä on lähdettävä pois. Mutta siitä huolimatta sinne kaipaa. Kaipuu jää. Ja unelma kotiin palaamisesta. Kodin voi joutua rakentamaan pysyvästi uuteen kulttuuriin ja maahan. Ja silloin uudesta maasta tulee se tärkeä, kotimaa.

Viisaus piilee sanonnassa, ei kotini ole siellä missä asun, vaan siellä, missä koen, että tulen ymmärretyksi. Juuri näin. Kotona pitää olla hyvä olla ja sinulla on hyvä olla silloin, kun koet hyväksyntää ja ymmärrystä. Lämpöä ja lohdutusta. Kotimme on siellä, missä ovat rakkaat ihmisemme.

Näinä levottomina aikoina, jotkut ystävämme ovat joutuneet jättämään kotinsa ja myös ne rakkaat ihmiset. Uutta kotia ja identiteettiä etsiessään he tarvitsevat meidän jokaisen apua ja tukea. Meillä jokaisella on vastuumme ja mahdollisuutemme vaikuttaa siihen, millaiseksi heidän uusi kotinsa täällä Suomessa muodostuu.

 

Hyvät kuulijat

Suomi on ollut itsenäinen valtio 106 -vuotta. Huomenna saamme juhlia Suomea ja meitä suomalaisia.

Mitä itsenäisyys on? Se on riippumattomuutta, omaleimaisuutta ja vapautta? Ja samalla se on myös vastuuta omista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista muille maille sekä ympäristölle.

Suomen maine maailmalla on se, että Suomeen voi luottaa ja että Suomi hoitaa sille annetut velvollisuudet. Suomi on aina ollut myös edelläkävijä valtio, joka näyttää omilla valinnoillaan ja toimillaan esimerkkiä muille valtioille mm. ilmastokriisin pysäyttämisessä. Suomi on halunnut olla hiilineutraalivaltio vuoteen 2035 mennessä. Onnistummeko tässä tavoitteessa, riippuu meistä jokaisesta ja meidän jokaisen valinnoista?

Suomi on yhtäkuin me ihmiset, jotka asumme Suomessa. Meidän valintamme, ajatuksemme ja tekomme määrittävät, millainen on itsenäinen Suomi 2020 -luvulla ja tulevaisuudessa.

 Me ja erityisesti te nuoret olette paljon vartijoina. Haluammeko Suomen olevan jatkossakin sivistynyt yhteiskunta, hyvinvointivaltio, jossa oikeuslaitos on riippumaton ja jossa valta perustuu demokratiaan, kansan valitsemaan edustukselliseen hallintokoneistoon?

Kyllä me haluamme ja siksi on tärkeää ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu ja miten me omassa maassamme reagoimme näihin ilmiöihin, jotka näkyvät myös meillä. Puolustammeko meille tärkeitä arvoja, niitä asioita, jotka ovat olleet yhteiskuntarauhamme tae.

Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut paljolti kansakunnan sivistykseen. Sivistyneessä valtiossa osataan ajatella, harkita ja tehdä vastuullisia päätöksiä. Sivistynyt valtio pitää huolta kansalaisistaan, silloin kun heidän omat voimat ei riitä. Sivistynyt valtio toimii kansallisen lain määräämissä rakenteissa ja kunnioittaa niin kansallisia kuin kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja.

Esimerkin näyttäminen on myös sivistysvaltion tehtävä. Vaikka joskus maailmanlaajuiset haasteet voivat tuntua kaukaisilta ja voimme ajatella Suomen olevan mitätön toimija niiden ratkaisijana, on hyvä ymmärtää, että jokaisella ratkaisulla mitä teemme Suomessa, Hämeenlinnassa ja omassa kodissa, on kuitenkin merkityksensä isossa kuvassa.

Me tarvitsemme vastuullista asennetta ja erityisesti me tarvitsemme nyt tervettä isänmaallisuutta, kuten Helsingin sanomien kolumnisti Heikki Aittokoski kirjoitti eräässä kolumnissaan muutama vuosi sitten itsenäisyyspäivän alla.

”Terve isänmaallisuus ei ole kiihkoilevaa nationalismia. Terve isänmaallisuus on voimavara, joka auttaa puhaltamaan yhteen hiileen. Siihen perustuu muun muassa hyvinvointivaltio. Me emme saa katsoa maailmaan mustien lasien läpi vaan meidän tulee katsoa asiaa kuin asiaa ratkaisukeskeisesti.”

Maassamme on paljon uusia suomalaisia, jotka eivät ole valkoisia suomalais-ugrilaisia protestantteja. Heillä on omat tapansa, kielensä ja kulttuurinsa mutta heillä on myös halu tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. He tarvitsevat meitä ja me heitä. Yhdessä onnistumme.

Onnea Suomelle! Onnea meille kaikille!



tiistai 31. lokakuuta 2023

Laadukkaat arjen ja vapaa-ajan palvelut ovat veto-ja pitovoimaa



Olen viime aikoina pohtinut usein sitä, mitä asioita tarvitsemme pitääksemme  Hämeenlinnan kiinnostavana ja vetovoimaisena kaupunkina? Riittääkö se, että peruspalvelut ovat kunnossa vai pitääkö olla jotain extraa? Mikä on extraa? Ihmisen vapaa-aikaan liittyvät hyvinvointiaktiviteetit eivät ole mielestäni  turhia asioita vaan me tarvitsemme niitä täysipainoiseen elämäämme.

Elinvoimainen kaupunki tarvitsee vapaa-ajan aktiviteetteja, tapahtumia ja ihmisille  elämyksiä. Usein tiukassa taloudellisessa tilanteessa, alamme ”höyläämään” näistä vähemmän tärkeistä asioista mutta pitkällä tähtäimellä ”höylääminen” koituu tappioksi juuri vetovoimaisuuden näkökulmasta. Ihmiset haluavat arjen perusasioiden lisäksi erilaisia mahdollisuuksia hyvinvointinsa tukemiseen, liikkumisen mahdollisuuksia ja kulttuuri-ja taide-elämyksiä.

Hämeenlinnan teatteri viettää kuluvana vuonna 120-vuotisjuhlaansa ja on koonnut, johtajansa Anna -Elina Lyytikäisen johdolla,  juhlavuotensa kunniaksi mahtavan vetovoimaisen ohjelmiston, jota tullaan katsomaan ja kokemaan myös muilta paikkakunnilta. Siksi onkin surullista, että teatterin avustuksesta, jota on viimeiset vuodet ”höylätty” jo ihan tarpeeksi, halutaan viedä vielä ”siivu” tulevassa talousarviossa. Tällä ”siivulla” ei isossa kuvassa ole Hämeenlinnan taloudelle suurtakaan merkitystä mutta teatterille sillä on. Myös psykologisesti. Toivon todella, että löydämme tulevissa budjettineuvotteluissa  yhteisen ratkaisun, jossa ei tarvitse höylätä yhtään vaan teatteri saa jatkaa onnistunutta uudistumistaan rauhallisin mielin.

Kaupunginjohtajan  talousarvioesityksessä  on monia hyviä esityksiä liikunnan edellytysten lisäämiseksi mm. maauimalan korjaus, tekojää ja myös myöhemmin korjattavaksi tuleva Kaurialan kenttä. Kaikki nämä ovat tärkeitä kohteita ja työ liikuntaedellytysten parantamiseksi on hyvä saada käyntiin. Kaurialan kentän ja maauimalan korjaukset ovat välttämättömiä ja niitä ei saa unohtaa tulevissa budjettiesityksissäkään. 

Tekojääradan saaminen kaupunkiin täyttää monen pienemmän ja isomman kaupunkilaisen monivuotisen toiveen. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa tekojääratoja saisi olla useampiakin, varsinkin kun talvikausi luonnollisina ulkojäineen jää nykyisin niin olemattomaksi. Jos tämä yksi tekojää nyt kuitenkin saadaan, olen varma, että se tulee liikuttamaan monia kaupunkilaisia. Tekojää tuo toteutuessaan myös synenergiaetua Pullerin tekonurmikentälle, mikä taas parantaa sen käytettävyyttä kylminä talvikuukausina. 

Kaupungin vetovoima ja pitovoima on hyvissä ja saavutettavissa palveluissa mutta myös kiinnostavissa vapaa-ajan aktiviteeteissa. Tarvitsemme niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin ”liikuttajia” ja näihin pitää rohkeasti panostaa.  

Kilpailu elinvoimaisuudesta ja vetovoimaisuudesta on kaupunkien välillä kova. Hämeenlinna ei voi tuudittautua ruususen uneen ja luottaa nykyisiin vetovoimatekijöihinsä  vaan Hämeenlinnan tulee tehdä rohkeasti valintoja ja päätöksiä sekä resurssoida riittävästi asioihin, joilla vaikutetaan ihmisen arkeen ja vapaa-aikaan. Nämä ovat niitä vetovoimatekijöitä, jotka ratkaisevat työn, lasten ja nuorten palvelujen sekä asumisen hinnan lisäksi sen, missä ihmiset haluavat asua. 

Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa -sarjassa 25.10.2023.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

  ”Synnyin maailmaan, jossa jokaisella oli oma arvo. Jossa pidettiin toisista huolta. Eikä ketään raahattu saunan taa. Siihen maailmaan, j...