Näytetään tekstit, joissa on tunniste hämeenlinna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hämeenlinna. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Kaupungin rooli liikunnan mahdollistajana on tärkeä





Lasten ja nuorten liikkumattomuus on vakava ongelma. Tämä asia tiedostettiin jo edellisenkin hallituksen aikana ja asian korjaamiseksi käynnistettiin mittava, Liikkuva koulu –hanke. Hankkeen tavoitteena oli saada liikettä koulupäivään ja sen avulla nekin lapset ja nuoret liikkumaan, jotka eivät kokeneet liikunnan harrastamista omakseen. Liikkuvan koulun myötävaikutuksella onkin saatu lisää liikettä lasten ja nuorten päiviin.

Liikkumattomuuden lisääntyminen on huolena myös koronan aiheuttaminen rajoitusten aikana kun lasten ja nuorten harrastamista rajoitetaan. Koronan jälkeen joudumme varmasti paikkaamaan näitä jälkiä mutta siksi olisikin hyvä miettiä nyt niitä toimenpiteitä kunnassa, joilla ihmisten liikkumisen edellytyksiä voidaan lisätä ja joissa voidaan toimia myös pandemiarajoitusten aikana. Ulkoliikunnan mahdollisuudet on siis nostettava tikun nokkaan.

Useasta suusta on jo tämän kevään ainakin esitetty, että tekojää olisi todella tervetullut Hämeenlinnaan. Kun niin monet asiaa kannattaa, on hankkeen aika alkaa realisoitua. Itään vai länteen vai kenties keskelle kaupunkia? Kaupungin keskusta-alueella tekojää palvelisi keskustan alueen kouluja ja päiväkoteja. Hämeensaari voisi olla mahdollinen sijainti, varsinkin jos alueelle nyt suunnitteilla olevat hankkeet kaatuu. Lisäksi kaukaloita olisi tarpeen saada myös itään, HYK:n rakentamisen yhteydessä.

Tekojään lisäksi pitää huolehtia pitäjien sekä Aulangon ja Ahveniston ulkoilualueiden kunnosta. Useimmille alueille on rakennettu joko kaupungin toimesta tai talkoilla kuntoportaita. Tämä on hyvä asia. Myös monet nuorten V-päiväaloitteet ulkoliikuntavälineistä ja stadioneista koulujen pihojen yhteyteen ovat toteutuneet. Tämä kertookin siitä miksi on hyvä kartoittaa asukkailta ulkoliikunnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kysymällä asukkailta saadaan uusiakin ideoita, joilla kannustetaan ja innostetaan ihmisiä liikkumaan.



torstai 4. maaliskuuta 2021

Hyvinvointivaltion kunnianpalautus




Kuluneena vuonna olemme saaneet lukea uutisia useista lasten ja nuorten vihan ja väkivallan aiheuttamista teoista. Ihmiset reaktiot uutisiin ovat samansuuntaisia. Tekoja kauhistellaan ja surraan. Huoli lapsista ja nuorista koskettaa meitä kaikkia ja kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että hyvinvointivaltiossa lasten ja nuorten pahoinvointi ei voi enää syventyä vaan asialle on tehtävä jotain ja pian. 

1990-luvulta lähtien hyvinvointivaltion perustaa on romutettu. Julkisia palveluja on leikattu niin, että tarvitessaan apua terveydellisiin haasteisiin, hoidon saatavuuteen ja oikea-aikaisuuteen ei voi luottaa. Ne, joilla on varaa ovatkin alkaneet hankkia itselleen yksityisiä sairauskuluvakuutuksia päästäkseen nopeasti hoidon piiriin.

Näin ei skandinaavisessa, hyvinvointivaltiossa pitäisi olla. Me maksamme veroja luottaen siihen, että heikkona hetkenä apua on saatavilla, niin itselle kuin lähimmäiselle. Hänellekin kenellä ei ole varaa vakuutuksiin ja hänelle, lapselle ja nuorelle, joka ei pysty oikeuksiaan vaatimaan. 

Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikille saman verran vaan se tarkoittaa sitä, että lähtötilannetta pitää pystyä tasaamaan, jotta maaliin pääseminen olisi kaikille mahdollinen. Hyvinvointivaltion perusajatus on, että pidetään kaikki mukana ja että yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Hyvinvointivaltiossa yhteiskunta huolehtii, että heikoinkin lenkinosa on kestävä. Tämä on tärkeää myös yhteiskuntarauhan kannalta. 

Tasapainoinen talous on tärkeä kuntapoliittinen tavoite. Keinoja etsiessä voi kuitenkin tulla vastaan tenkkapoo. Talouden tehostamisessa ensisijaisena keinona mainitaan aina rakenteiden kriittinen tarkastelu. Näin Hämeenlinnassakin. Entä jos rakenteet onkin tarkasteltu jo niin,ettei niissä ole enää säästettävää? Säästötarpeita esitetään kuitenkin aina kaikille toimialoille ja ne näkyvät ihmisten arjessa. 

Lasten ja nuorten palveluista ja koulutuksesta on Hämeenlinnassakin säästetty jo yli vuosikymmen. Mitoitukset oppilashuollollisissa palveluissa on minimissä ja avoimiin virkoihin ja sijaisuuksiin ei tunnuta saavan tekijöitä. Pandemian myötä tarve työlle tulee vielä entisestään lisääntymään. 

Ongelma on, että tunnumme kulkevan koko ajan takamatkalta palvelujen oikea-aikaisuudessa. Samanaikaisesti korjaavan työn kanssa on panostettava ennalta ehkäisevään työhön. Tilanne ei parane koskaan, jos nyt ei panosteta molempiin palveluihin. Tämä toimimaksaa, mutta tulevaisuudessa panostus tulee maksamaan itsensä moninkertaisesti takaisin.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Yhden valtuustokauden kokemusta rikkaampana, olen valmis jatkoon. Ajatuksia kuluneesta valtuustokaudesta ja pohdintaa tulevasta.


Otsikko oikeastaan kertookin oleellisen. Olen valmis jatkamaan Hämeenlinnan kuntapolitiikassa. Nyt paljon valmiimpana kuin edellisellä kerralla. Olkaa hyvä, sopivasti kokenut, osaava ja motivoitunut sekä empatiaan kykenevä valtuutettu tarjolla palvelukseenne kaudelle 2021-2025! 

Miten ensimmäinen valtuustokauteni on sujunut?

Kuntapoliittinen työni on ollut alusta asti aktiivista. Olen kirjoittanut useita blogeja ja juttuja paikallislehtiin, osallistunut keskusteluun ja pyrkinyt ilmaisemaan aina kantani ja vaikuttamaan asioihin, joihin olen voinut vaikuttaa. 

Luottamustehtävissäni, kaupunkirakennelautakunnassa ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallituksissa, olen saanut tutustua moniin itselleni uusiinkin asioihin. Kaupunkirakennetoimiala ei ollut minulle toimialana niin tuttua kuin Tavastia, toisen asteen koulutuksesta vastaavan yhtymänä, mutta molemmissa tehtävissä olen saanut vaikuttaa ja olla mukana.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajuuskausi tammikuusta 2019 avasi minulle kuitenkin ihan erilaiset mahdollisuudet päästä toimimaan kuntapolitiikan ytimessä. Valtuustoryhmän puheenjohtajilla on oikeus osallistua kaupunginhallituksen infoihin ja niitä edeltäneisiin oman ryhmän kokouksiin. Ryhmyrit ovat näsissä kokouksissa ns. äänettömiä mutta vaikuttaa näissäkin voi vaikkei varsinaisesti pääsekään päättämään. 

Ryhmyrinä on saanut olla myös ns. ryhmän äänenä mediaan ja muihin ryhmiin päin. Se onkin ollut jännittävä homma. Haastattelut ovat tulleet yllättäenkin ja ne ovat vaatineet nopeaa reagointia. Laaja yleissivistys ja valtakunnan politiikan aktiivinen seuraaminen on myös edellytyksiä ryhmyrin tehtävässä menestymiseen. Uskon myös, että tässä hommassa elämänkokemukseni ja ammattini, rehtorina, ovat auttaneet minua. Minulla on tilannetajua enkä säikähdä vähästä. Johtajan pitää luottaa itseensä ja uskaltaa olla ohjaksissa. Ryhmyrin tehtävässä nämä ominaisuudet ovat tarpeen. Myös asioiden laaja seuraaminen kuntapolitiikan ulkopuolella on osoittautunut tarpeelliseksi sekä selkeä itsensä ilmaisu niin kirjallisesti kuin suullisesti.

Koen, että ryhmyrinä oleminen on myös opettanut minulle paljon. Alussa kun olin rivivaltuutettuna, minusta tuntui, että valta oli valtuuston ulottumattomissa. Hallintosäännössä kaupunginhallitukselle on Hämeenlinnassa annettu paljon päätäntävaltaa ja siksi se saattoi alussa siltä tuntua kun oli vielä etäällä ja ei  päässyt kuulemaan päätöksiin liittyvää pohjakeskustelua.

Tällä kaudella päätöksiä tehtiin perumalla lukioiden yhdistäminen, päättämällä rakentaa ja korjata kouluja sekä päiväkoteja eri puolille kaupunkia, päättämällä ettei rakenneta toriparkkia ja monia muita pienempiä asioita. Assi-sairaalan rakentamishankkeen eteneminen on Hämeenlinnalle tärkeä asia ja hyvä, että hanke etenee. Tämä tosin ei ole valtuuston päätös. 

Hämeenlinnalle on tärkeää olla aktiivinen niissä pöydissä, missä päätetään sellaisista investoinneista, jotka lisäävät Hämeenlinnan vetovoimaisuutta yrittämisen, työn tekemisen ja asumisen kaupunkina. Seuraavalla valtuustokaudella tämä on erityisen tärkeää ja valtuutettujen tulee olla myös uuden kaupunginjohtajan tukena tässä työssä. Kaupungin ja kaupunkilaisten etu on, että yhteistyö virkamiesten ja päättäjien välillä toimii ja että sen tuloksena kaupunkia viedään eteenpäin ja tehdään päätöksiä, joissa huomioidaan kaupunkilainen. 

Meitä, tämän kauden valtuutettuja on jossain arvosteltu päättämättömyydestä. Se on osaltaan totta. Päätöksiä ei ole saatu tehtyä joissakin tilanteissa äänekkään vastustuksen pelossa. Päättäjän pitäisi kuitenkin pystyä päättämään ja se onnistuisi paremmin  jos päätösprosessi on valmisteltu hyvin ja kun siihen on osallistettu kaupunkilaisia riittävästi. Tätä edellytän virkamiehiltä vieläkin enemmän seuraavalla valtuustokaudella  jos minut vaalitaan uudestaan valtuustoon. 

Seuraavalla valtuustokaudella, kuten myös tälläkin, tärkeää on huolehtia siitä, että kaupungin talous pysyy tasapainoisena. Lisäksi seuraavan valtuustokauden tärkein tehtävä on panostaa niihin toimiin, joilla koronakriisin jälkiä korjataan. Lapsiystävällisessä kaupungissa pitää panostaa lapsiin ja nuoriin ja heidän peruspalveluihin ja myös vapaa-ajanpalveluihin, harrastusmahdollisuuksiin. 

Korona on kurittanut kohtuuttomasti kaupungin urheiluseurojen ja kulttuuritoimijoiden toimintaa. Tämä tulee huomioida seuraavien toimintakausien avustuksissa. Hyvinvointiin sekä lapsiin ja nuoriin panostaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. 

Elinvoimaa lisäävien hankkeiden eteneminen on myös tärkeää. Moreeni-Rastinkankaan, MoRe, yritysalueen vetovoima näkynyt jo kuluneena keväänä alueen yritysinvestointien lisääntymisenä ja tämä kehitys jatkukoon seuraavallakin kaudella. Rakennushankkeiden eteneminen Hämeensaaressa, Asemanrannassa ja pitäjissä mm.rantarakentamisen edellytysten helpottumisena, on myös erittäin realistisia toteutumisen kannalta ja Hämeenlinnalle tärkeitä tavoitteita.

Hiilineutraalissa Hämeenlinnassa tehdään myös valintoja ihmisten arjessa, asumisen, kierrätyksen ja liikkumisen muodossa. Pyöräilyverkostojen rakentaminen tätä päivää vastaaviksi ja turvallisiksi reiteiksi on tarpeen. Joukkoliikenteen linjojen pitää palvella kaupunkilaisia niin, että joukkoliikenne koetaan  varteenotettavaksi vaihtoehdoksi liikkumisen välineenä. 

Keskustaa pitää kehittää vetovoimaiseksi. Vetovoima lähtee palveluista ja tapahtumista. Kun ne ovat oikein suunnatut, niin niiden perässä tulee myös ihmiset. 

Kaupungin rooli on mahdollistaa. Meidän päättäjien tehtävä on edistää tätä mahdollistamista. Me olemme teitä, asukkaita varten ja meidän tehtävä on viedä teidän toiveita päätöksentekoon ja myös vastavuoroisesti tuoda teille asianmukaista tietoa päätettävien asioiden taustoista ja vaikutuksista. Olkaamme aktiivisia puolin ja toisin. Kuunnellaan toisiamme. Kysytään ja yritetään tehdä itsemme ja kantamme ymmärretyksi. Viisaus on yhteisessä ymmärryksessä. 

Tehdään Hämeenlinnasta yhdessä Suomen paras kotikunta! 

tiistai 23. helmikuuta 2021

Optimistinen tulevaisuuskuva auttaa meitä kaikkia



Me odotamme kaikki pandemian ehtymistä. Olemme väsyneitä ja turhautuneita rajoituksiin ja ohjeisiin. Näkymätön uhka estää meitä toteuttamasta itseämme. Emme pääse opiskelemaan, harrastamaan emmekä tapaamaan ystäviämme. Elämä on raskasta ilman kulttuuria ja urheilutapahtumia. On myös raskasta olla koko ajan valmiustilassa reagoimaan ja toimimaan tartuntaketjujen jäljityksessä ja mahdollisen taudin hoitamisessa. 

Epävarmuus syö ihmistä ja saa meidät reagoimaan hyökkäävästi kaikkia rajoituksia kohtaan ja arvostelemaan kanssaihmisiä heidän toimintatavoistaan tai sääntöjen noudattamatta jättämisistään. Lisäksi maan hallituksen suositukset ja rajoitukset estävät meitä harjoittamasta elinkeinoamme. Tilanne on kestämätön. Rokotetta ja äkkiä! Haluan kesällä rokata, osallistua tapahtumiin ja elää kuin ennenkin!

Paluu normaaliin tapahtuu toivottavasti pian mutta on hyvä varautua siihen ettei maailma koronan jälkeen ole kuitenkaan enää samanlainen kuin ennen koronaa. Paljon on korjattavaa mutta ehkä myös jotain hyvääkin. 

Hesarin artikkelisarjassa filosofi Rosi Braidotti näkee koronakriisin tuoneen vielä selvemmin esiin sen, että vain ihmiskeskeisyydestä luopuminen voi pelastaa ihmisen. Tarvitaan globaalia yhteistyötä sekä uudenlaista suhtautumista teknologiaan sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen.Braidottin mukaan on ymmärrettävä, ettei ole heikkoutta olla riippuvainen toinen toisistaan ja että erilaisuuden hyväksyminen ilman lokerointia on selviämisen edellytys. Uudessa koronan jälkeisessä maailmassa vallitsee solidaarisuus, epäitsekkyys, joka loppupelissä hyödyttää kaikkia. 

Jos nuo Braidottin mainitsemat asiat hyödyttävät kaikkia, eikö ne tulisi huomioida myös kuntavaalien alla ehdokkaiden tavoitteissa? On täysin selvää, että koronan jäljet niin kuntataloudessa kuin myös ihmisten hyvinvoinnissa edellyttävät kuntapolitiikoilta toimiaseuraavalla vaalikaudella

Näin vaalien alla nämä korjaavat toimet olisikin hyvä olla jokaisen valtuutetuksi pyrkivän mielessä myös konkreettisina esimerkkeinä. Jos huomio halutaan suunnata kaupunkilaisten arjen hyvinvoinnin edistämiseen, se tarkoittaa panostusta lasten ja nuorten palveluihin, terveyspalveluihin ja ikäihmisten hoivan palveluihin.  Samaan aikaan ei voi esittää pysäköinnin maksuttomuutta, vaikka se toisikin eloa keskustaan. Päättäjien pitää päättää mitä rajallisella resurssilla halutaan? 

Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden parannus on yksinkertainen. Tarvitaan lisää ammattilaisia, psykologeja, kuraattoreita, oppilaanohjaajia, erityisopettajia, terveydenhoitaja ja terapeutteja, lasten ja nuorten kasvun tueksi. Lapsiystävällisessä kaupungissa kannattaa satsata kerralla kunnolla näihin, jotta päästäisiin jossakin vaiheessa vähentyneeseen palvelun tarpeeseen. Lisäksi lasten harrastamisen mahdollisuudet tulee tarjota niin, ettei se edellytä vanhempien paksua rahakukkaroa vaan harrastus on mahdollinen kaikille lapsille ja nuorille.

Vaalilupausten on oltava realistisia ja sellaisia, joissa huomioidaan jo aikaisemmin tehdyt asian kannalta keskeiset päätökset. Uhkakuvien maalaaminen ei johda mihinkään vaan tulevaisuus tulee nähdä parempana. Otetaan rauhallisesti ja luotetaan toisiimme. Me suomalaiset olemme aina pärjänneet hyvin vaikeissa tilanteissa. Yksi syy on ollut se, että tiukassa paikassa me osaamme katsoa samaan suuntaan. Sitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa.


"Jokainen meistä voi olla se, joka ojentaa kätensä kaatuneelle."

Arvoisat oppilaat, koulun henkilökunta ja juhlayleisö     ”Jokainen meistä voi olla se, joka ojentaa kätensä kaatuneelle.” Näin totesi...