maanantai 10. joulukuuta 2018

Tärkeissä päätöksissä on hyvä olla mahdollisimman laaja pohja


Kannatin valtuustossa Kirsi Ojansuu-Kauniston muutosesitystä palveluverkkoa koskevien päätösten palauttamisesta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto on oppikirjoissakin määritelty kunnan ylimmäksi päätöksenteon elimeksi ja se rooli sillä pitää ollakin. Oman valtuustokauteni alussa hämmästyin ja hämmennyin kun huomasin, että Hämeenlinnassa oli edellinen valtuusto valmistellut hallintosäännön, jolla oli siirretty valtuustolta päätösvaltaa pois kaupunginhallitukselle. Eräs toimittajakin kiinnitti asiaan huomiota ja totesi otsikossaan vajaa vuosi sitten, että ”onko valtuustolta pöllitty valta pois?” Siltä se on hieman tuntunut. Varsin moniin asioihin ei enää valtuustokeskustelulla ole ollut vaikutusta. Minusta valtuuston kokouksessa täytyisi olla todellisia, aitoja, päätöksiin tähtääviä keskusteluita, ei vain kaupunginhallituksen päätösten toteamista. 

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala on tulevaisuudessa kaupungin suurin ja merkittävin toimiala. Se on myös toimiala, jotka koskettaa suurinta osaa kaupunkilaisista ja kiinnostaa kaupunkilaisia sekä herättää paljon intohimoja. Siksi näistä asioista päätettäessä on hyvä kuulla erilaisia näkemyksiä. Onhan päämääränä tehdä resurssiviisain ja tulevaisuuden kannalta kestävin ratkaisu. 

Puolueeni ja myös omat arvoni, solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, ovat demokraattisen päätöksenteon arvoja. Siksi oikeudentajuni sanoo, että myös pienemmillä ryhmillä on oikeus olla mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Palveluverkkopäätökset ovat niitä päätöksiä, joissa valtuutettuja ei voi ohittaa.

Muutosesitys palveluverkkoa koskevan päätöksenteon palauttamisesta valtuustolle hyväksyttiin äänestyksessä. Oma demariryhmämme oli yksimielisesti Kirsi Ojansuu-Kauniston muutosesityksen takana. Hyvät esitykset saavat kannatusta yli puoluerajojen. Näin demokratia toimii parhaimmillaan.


keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Politikointia vai kestäviä yhteisiä päätöksiä?

Politiikka on taistelua vallasta mutta sopiiko se kuntapolitiikkaan? Eikö kuntapolitiikan tavoitteena ole etsiä kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja yhdessä? Järkeviä, resurssiviisaita ja tulevaisuuden kannalta kestäviä?
Politiikan valtataistelussa on kyse arvovalinnoista ja joskus poliitikolla hämärtyy ajatus siitä, miksi hän on kyseessä poliittisessa luottamustehtävässä? Onko hän tehtävässä siksi, että hän haluaa vaikuttaa ja hoitaa yhteisiä asioita. Olla ns. yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä vai onko motiivina oman edun tavoittelu? Kuntien ja kaupunkien luottamustehtävässä kyseessä on nimenomaan palvelutehtävä. Poliittiset tavoitteet ja päämäärät pitäisi olla tästä luottamustehtävästä varsin kaukana.
Kunnallisen luottamustehtävän tavoite on edistää yhdessä eri asiantuntijoiden, virkamiesten ja muiden poliittisten ryhmien kanssa yhteistä päämäärää, kaupunkilaisten arjen sujuvuutta ja hyvinvointia sekä asumisen ja elämisen mukavuutta.
Paras päätös mitä kuntapolitiikassa johtuu tekemään ei aina välttämättä ole se paras ja sopivin oman arvomaailman kanssa. Kompromissit ovat joskus välttämättömiä kokonaiskuvan ja yhteisen hyvän kannalta.
Yhteistyön merkitys on onnistuneen loppuratkaisun kannalta kuitenkin kaikkein tärkein.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Kevatjuhlapuhe Iittalan yhtenäiskoulun kevätjuhlassa 2.6.2018

2.6.2018
Hyvät Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat, oppilaiden läheiset, henkilökunta ja erityisesti te rakkaat ysit
Yhdeksänvuotinen peruskoulunne on nyt taputeltu. Juhlalounaalla kuulimme hienoja opettajien teille kokoamia muistoja koulutienne varrelta. Kouluvuosiinne on mahtunut paljon hauskoja sattumuksia ja iloa onnistumisista. Osa teistä aloitti peruskoulun täällä, osa Taljalan koulussa. Toisella luokalla te kaikki olitte jo Iittalan yhtenäiskoulun oppilaita. Teissä jos joissain näkyy yhtenäiskoulun henki ja vaikutus. Muistan kun aloititte seiskaluokan, niin se ei ollut teille kynnys tai muutos muuttaa välituntitoimintaa. Iloisesti leikitte pihalla vinkkiä ja yhtä pomppua ja uskalsitte olla samoja lapsia kuin mitä olitte olleet siihen asti.  Sama rohkeus ja aktiivisuus on näkynyt myös myöhempinä yläkouluvuosina. 
Kasilla teitte upean V -päiväaloiteen ministadionista ja stadion on alkanut rakentua pihalle ja on jo melkein valmisLoppuhuipennuksena aloititte tänä lukuvuonna vielä ysien uuden perinteen, ysitanssit. Hienoa! Liikunnallisuus, aktiivisuus, ilo ja rohkeus ovat niitä adjektiivejä, mitä teidän ikäluokasta tulee minulle ensimmäisenä mieleen. Muistakaa olla aktiivisia ja rohkeita myös jatkossa, sillä onnistuminen ja aktiivisuus tekee ihmisestä onnellisen ja onnellinen ihminen tekee paljon työtä, kuten eräs opettajamme joskus minulle tunnusti!
Nuoruus on ihmisen elämässä mielenkiintoinen ajanjakso. Toisaalta eletään epävarmuudessa ja ollaan hämmentyneitä kehossa tapahtuvista muutoksista ja toisaalta usko omiin voimiin ja osaamiseen on rajaton. Tasapaino näiden kahden välillä on veteen piirretty viiva. Samassa tilanteessa kun voi olla toisena päivänä ihan päinvastainen tuntemus ja se on ihan ok. Näin saakin olla.
Pitääkö sitten sokeasti luottaa itseensä vai onko siinä mitään järkeä, että kuuntelisi joskus jotain kokeneempaa kanssakulkijaa? Joskus kannattaa kuunnella mutta se ei tarkoita etteikö olisi lupa uskoa vahvasti myös omaan intuitiiviseen ajatukseen siitä, mikä itselle olisi parasta. Aika skitsoa vai mitä? 
Hesarissa oli tällä viikolla juttu siitä, mitä kuuluisat suomalaiset sanoisivat nyt nuorelle itselleen tällä elämänkokemuksella mitä sinulla nyt on?
Presidentti Tarja Halonen halusi sanoa, että maailma ei ole vain minä vaan maailma on me. Vähemmän itsekkyyttä enemmän toisen asemaan asettumista, tulee lopulta kaikkien voitoksi. Hänen mielestään tarvitaan myös sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Jokaisessa on voimaa ja potentiaalia, mutta lisäksi tarvitaan sitkeyttä työn tekemiseen. 
Pitää uskaltaa elää hetkessä ja nauttia elämästä, mutta on osattava myös katsoa kauemmas. Tasapaino löytyy rohkeuden ja vastuun välistä. On myös muistettava kunnioittaa toista ihmistä. Olen hänen kanssaan täysin samoilla linjoilla. 
Toisen ihmisen kunnioitus näkyy monissa tilanteissa mutta myös siinä, että antaa toiselle aikaa ja huomiota. Kuunnellaan, mitä toisella on sanottavana ja hyväksytään se ettei kaikkien tarvitse aina olla samaa mieltä. 
Näin sisällissodan 100 -vuotismuistovuonna tämä asia on erityisen ajankohtainen. Ei tarvitse olla samaa mieltä asioista mutta toisen milelipidettä voi tutkia ja se voi laajentaa sinun omaa näkökulmaasi. Erillaiset ajatukset ovat rikkautta. 
Suomi on erillainen valtio kuin 100 vuotta sitten. Olemme kulkeneet huiman matkan hyvinvointivaltioksi, jossa kaikista pyritään pitämään huolta. Ja se on hyvä ajatus, sillä valtio on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. 100 vuotta sitten erimielisyyttä ei osattu ratkaista sovussa vaan tuloksena oli verinen sisällissota, joka repi kansan kahtia ja josta toipumiseen on mennyt vuosikymmeniä. Nyt 100 vuoden jälkeen tapahtumia pystytään tarkastelemaan vähemmällä tunnelatauksella. 
Paleface kiteyttää sovinnon ajatuksen ja molempien osapuolten, punaisten ja valkoisten, näkökulman lauluunsa sisällisodasta. ” Ne oli synkkii aikoi, mieltä painoi. Se vuosiks unholaan painettiin. Nyt tarvitaan rauhanlietsojaa me ei tarvita riidankylväjää!”
Juuri näin! Me emme tarvitse riidankylväjiä ja siksi meillä täällä koulussakin on ollut tavoitteena toimia sovussa, yhdessä jo pidemmän aikaa. Se, että opitaan ratkaisemaan ristiriitoja ratkaisukeskeisesti ja se, että opitaan myös estämään riitoja. 
Yksi tämän lukuvuoden päätavoitteistamme on ollut olla kouluyhteisö, missä arvostetaan toinen toistamme ja missä viihdytään.  Korostimme tavoitteissamme aktiivista ja arvostavaa omaa työtä koskevaa työotetta sekä yhteistyötä. Kaveria autetaan haasteiden tullessa vastaan ja yhdessä iloitaan omista ja toisten onnistumisista.  
Myönteisyydellä ja positiivisuudella vaikutetaan myös työ- ja opiskeluilmapiiriin. Aktiiviseen ja positiiviseen kouluun on mukava tulla ja motivaatio oppimiseen on korkealla. Opettajien ja oppilaiden koulutukset, verso ja restoratiivinen koulu, ovat tukeneet tavoitteeseen pääsyä mutta myös konkreettiset lukuvuoden aikana alkaneet yhteistyökuviot ovat osaltaan olleet tekemässä koulustamme mukavampaa
Luokkien välinen kummiyhteistyö on tärkeä tekijä yhteisöllisen koulun rakentamisessa. Samoin yhteistyö kouluvanhempien kanssa on meilleensiarvoisen tärkeää. Tänä talvena alkoi koulussamme myös koulumummu- ja-vaaritoiminta, mistä olemme erityisen kiitollisia. Saahan oppilaamme taas lisää mahdollisuuksia tulla nähdyksi ja kuulluksi
Lukuvuoden merkittävä satsaus oli syyslukukauden Koko kylä juhlii 100 vuotiasta Suomea -juhla. Panostimme Suomen 100 -vuotisjuhlaan paljon mutta panostus kannatti. Tässä mukana oli monia koulun ulkopuolisia tahoja. Kiitän kaikkia mukana olleita vielä tässäkin yhteydessä. 
Jos syyslukukausi huipentui Suomi 100 -juhlaan, niin kevätlukukauden huipentuma on taas Naivistit Iittalassa 30 vuotisjuhlinta, taiteilija Inka Yli-Härsilän ja kuvataideopettaja Ursula Finnin suunnitteleman yhteisötaideteoksen muodossa koulun pihalla. Juhlavieraat -teos on alkanut saada muotoaan oppilaiden tuotoksena ja kesän aikana teos valmistuu Naivistien näyttelyvieraiden työn tuloksena. 
Yhteistyö kantaa ja mahdollistaa huikeita kokemuksia ja elämyksiä. Viimeisimpänä näemme täällä juhlasalissa Iittalan omakotiyhdistyksen ja koulun yhteisen ponnistuksen, kyläpyörät. Nämä neljä uniikkia kaunotarta, Kimalle, Poweri, Vaahtis ja Maakiituri ovat syntyneet seiskojen, kasien ja ysien tuunauksen tuotteina ja jokaiselle pyörälle on 3.a luokan oppilaat kehittäneet oman elämäntarinan, joka on luettavissa Iittalan omakotiyhdistyksen facebooksivulla. Pyörät ovat osa Iittalan naivistisen aseman palveluja ja niillä pääsee turistit nopeasti ihailemaan kaunista kylämiljöötämme. Pidetään koko kylä pyöristä oikein hyvää huolta!
Kaikilla näillä toimilla on haluttu tukea koulua kasvuyhteisönä ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä positiivista ja aktiivista me -henkeä. Määrätietoisella ja systemaattisella toiminnalla kunnioittavan kohtaamisen edistämiseksi on ollut vaikutuksia myös koulurauhan lisääntymiseen. Työ jatkuu tulevaisuudessa, sillä mikään hyvä ei säily jos sitä ei vaalita. 
Vaalikaamme hyviä asioita sillä hyvä voittaa aina. Kiitos kaikille tästä lukuvuodesta ja yhteistyöstä!
Hyvät ysit, toivon teille jääneen positiivisia ja hyviä muistoja Iittalan yhtenäiskoulusta. Olette nyt valmiita matkaan maailmalle. Onnea ja menestystä!
Hyvää kesää meille kaikille!
Anne Laatikainen
rehtori

torstai 1. helmikuuta 2018

Poukkoileva päätöksenteko ei luo luottamusta


Hämeenlinnassa käydään parhaillaan aktiivista keskustelua palveluverkosta. Kaupunkilaisille on suotu mahdollisuus osallistua keskusteluun, mikä on vallan mainiota mutta keskustelumahdollisuus tulee aivan liian myöhään ja aivan liian kiireisellä aikataululla. 
Tulevaan palveluverkkopäätökseen on avattu jo kaksi kertaa aikaisemmin tehty lukiopäätös. Miksi? Paketti on jo aivan valtava ilman lukioitakin. Tukalaksi tilanteen tekee se, että Tavastian lukiosuunnitelmaa on viety määrätietoisesti eteenpäin kaksi viimeistä vuotta. Suunnitteluun ja yhteistyön tekemiseen on käytetty lukuisia työtunteja ja valmisteluun satoja tuhansia euroja, Koulutuskuntayhtymä Tavastian miljoonien soterakennusinvestoinnista puhumattakaan
Ajatus yhteisestä lukiosta herätti varmasti alkuvaiheissaan monen mielessä vastustusta mutta kun muutosta kohti mennään, mukaan tulee näkymiä uusista mahdollisuuksista ja myös niistä tulevaisuuden opiskelijan tarpeisiin paremmin vastaavista tiloista ja yhteistyömahdollisuuksista toisen asteen yhteisellä kampuksella. Tavastian lukion kaltaisia tulevaisuuden osaamisen haasteet huomioivia lukiohankkeita tehdään parhaillaan useilla Suomen kaupungeissa esimerkiksi Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. 
Lukiopäätöksen avaaminen on aiheuttanut monia epäselvyyksiä yhteishakuun osallistuvien ysiluokkalaisten perheissä. Minne nuori syksyllä menee kouluun jos hakee yhteishaussa Tavastian lukioon? Poukkoileva päätöksenteko ei luo luottamusta eikä vaikuta Hämeenlinnan vetovoimaisuuteen ainakaan lisäävästi. 
Keskustelu lukioiden kohtalosta olisi pitänyt käydä ennen kuin edellinen päätös lukion sijainnista tehtiin. Silloin oli sen aika.  Nyt pitäisi jo mennä eteenpäin ja pystyä keskittymään peruskouluverkon kohtaloon. Siinäkin on monta muuttujaa ja mahdollisuutta ihan kylliksi sekä tarpeeksi työtä meille päättäjille ja virkamiehille vielä useiksi vuosiksi. 
Toivon todellakin, että lukiopäätös pitää ja Hattelmalantiellä alkaa syksyllä Tavastian lukion toiminta. 


sunnuntai 21. tammikuuta 2018

On hyvä muistaa mistä tulee..

Arkkipiispa Kari Mäkinen on tehnyt minuun vaikutuksen rauhallisella, vakaalla olemuksellaan mutta samalla rohkeilla vahvoilla ulostuloillaan. Niissä on aina korostunut epäitsekkyys ja ihmisyys...humaanisuus. Juuri tällaisia johtajia me tarvitsemme kaikkialle.
Tämän aamun Hämeen Sanomissa on Kari Mäkisen  haastattelu ja siinä minua puhuttelee erityisesti se miten Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa on työhuoneessaan kunnioittanut punaisen isoisänsä muistoa pitämällä virkahuoneessaan isoisän lapsuuden kuvaa. " On hyvä muistaa, mistä tulee.." Mäkisen tausta on niin samanlainen kuin niin monen meidän suomalaisen. Suvusta löytyy taistelijoita molemmista joukoista punaisista ja valkoisista. Toinen isoisä taisteli valkoinen nauha hihassaan.
Sisällissota on aina tragedia. Ja sen jälkeisten haavojen parantuminen kestää jopa 100 vuotta.
Parhaiten tällaiset tragediat vältetään pitämällä huolta kaikista yhteiskunnan jäsenistä. Ja luomalla tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja turvaamalla peruspalvelut niille, jotka eivät jostain syystä itse kykene itsestään huolehtimaan.
Arkkipiispa Mäkistä pääsen tapaamaan tänä keväänä. Se tuntuu hyvältä. Hyvältä tuntuu myös hänen ajatuksensa uskosta.
"Usko pelkistyy, kun se riisutaan puheesta ja jäljelle jäävät kosketus, ja sanoitta totta oleva armo ja rakkaus."
#sovinto100, #kansalaissota, #usko, #arkkipiispa, #sisällissota

Ajatuksia Hämeenlinnan budjetista 2018

Valtuuston budjettikokousta varten keräsin ajatuksia seuraavasti:
Ennakoiden, vastuullisesti ja kestävästi

Hämeenlinnan kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tavoitteena on pitää talous tasa-painossa ja resurssiviisaasti kehittää kaupunkia pitkällä tähtäimellä ennakoiden, vastuullisesti ja kestävästi.  Tulevaisuuteen katsominen on erityisen tärkeää investointeja suunnitellessa ja toteutettaessa. Liika varovaisuus ja paikalleen jääminen tiukkaan talouteen vedoten on erittäin lyhytnäköistä. On uskallettava investoida ja ottaa riskejä hallitusti.

Kehittyvä, uudistuva ja asukkaiden tarpeisiin vastaava kaupunki on kiinnostava. Elinvoimaisessa kaupungissa tapahtuu. Kaupunki sykkii elämää. Pitää olla hengen ravintoa, teatteria ja konsertteja ja pitää olla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Tällaisessa kaupungissa voidaan myös hyvin. Elinvoimainen kaupunki ei synny ilman rahaa. Kaupunki tarvitsee taloutensa tasapainossa pitämiseen kaikki tulot.

Kaupungin verotulokehityksen merkittävimmän riskin aiheuttaa asukasluvun negatiivinen kehitys siksi Hämeenlinnan on todella satsattava siihen, että se on houkutteleva asumiskaupunki.

Miten kaupungista sitten tehdään houkutteleva? Asukasluvun kasvu on oman lautakuntani, kaupunkirakennelautakunnan, yksi keskeinen tavoite.

Houkuttelevuus on sitä, että täällä ihmisten on hyvä asua ja tehdä työtä ja lapsen ja nuoren on hyvä kasvaa ja kehittyä. Koulutilojen ja harrastustilojen laadukkuus ja sisäilman puhtaus ovat varmasti niitä, jotka houkuttelevat lapsiperheitä muuttamaan Hämeenlinnaan.

Liian monessa kunnassa eletään tänä päivänä tilannetta, jossa opiskellaan väistötiloissa tai sisäilmaltaan sairaissa tiloissa. Hämeenlinnakin kuuluu vielä valitettavasti näihin kuntiin mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Valmistuuhan meillä länteen uusi Nummen palvelukeskus ja suunnitelmissa on Lyseon, Hykin, Jukolan, Kaurialan päiväkodin tilojen peruskorjaukset/uudisrakentamiset.

On hienoa että Hämeenlinna satsaa sivistykseen ja hyvinvointiin, pääkirjaston korjaukseen, koulujen ja päiväkotien peruskorjauksiin ja uudisrakentamisiin. Ehkä näitä korjauksia olisi ollut hyvä tehdä jo kymmenen vuotta sitten mutta parempi myöhemmin kuin ei koskaan.

Investoinnit edellyttävät resurssiviisautta. Tasapainoinen talous on meidän jokaisen valtuutetun ja virkamiehen tavoitteena. Ilahduttavaa tämän talousarvioin sisällöissä on se, että siinä todella on haettu vastuullisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja, siihen miten voidaan tiedolla säästää miljoonia. Erityinen kiitokseni kohdistuu talousjohtaja Oksalle, joka vastuullisesti on hankkinut vaihtoehtoisia ratkaisuja mm. koulurakennusten peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen. Tavoitteena on terveet, toimivat tilat kustannustehokkaalla tavalla rakennettuina.

Tulevaisuuden kannalta tärkeää on myös miettiä, miten me saadaan julkiset rakennukset, jotka on peruskorjattu tai uudisrakennettu, pysymään kunnossa. Jatkuvaan kunnossapitoon, siisteyteen ja korjauksiin tartutaan kun ollaan sitoutuneita työnantajaan ja omalla työllä on merkitys ja arvo. Tutkimusten perusteella on osoitettu, että omana tuotantona toteutettu toiminta sitouttaa paremmin kuin ostopalveluna ostettu työ.

Sivistys on paras ase hölmistymistä vastaan!

"Jos et haluu huomenna yllättyy miten Suomi hölmistyy. Muista koulun puolesta äänestää!"
 Huhtikuiset vaalit ovat nimenomaan koulutusvaalit.

Kuntavaaliteesi 2 Sivistys

Sivistys on paras ase hölmistymistä vastaan. Sivistys on myös hyvinvoinnin ja rauhan tae. Siksi onkin tärkeää kunnallisella tasolla huomioida tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, uuden opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen ja terveisiin oppimisympäristöihin.
Jokaisen hämeenlinnalaisen nuoren on saatava peruskoulun suoritettuaan jatko-opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulutustakuu on taattava jatkossakin. Se ei saa olla kulloisenkin hallituksen säästökohde.
Viime vaaleissa nykyiset hallituspuolueet kilvan lupailivat ettei koulutuksesta leikata. On ollut pöyristyttävää huomata, miten ilmeenkään värähtämättä koulutusleikkauksia on laitettu käytäntöön. Koulutusleikkaukset on kuin kaksiteräinen miekka. Hetkellinen helpotus taloudessa kääntyy tulevaisuudessa moninkertaiseksi kuluksi. Pitäis uskaltaa investoida lapsiin ja nuoriin. Huolehtia heidän hyvinvoinnistaan.
Olen työskennellyt koulumaailmassa miltei koko aikuisikäni. Historian opettajana, opona ja viimeiset 8,5 vuotta reksinä. Rehtoriaikanani Hämeenlinnassa  on leikattu koulutuksesta. Nyt ollaan piikissä. Enää tämä sektori ei taivu leikkauksiin! Tuntijaossa ollaan jo minimissä.
Hämeenlinnalaiset opettajat ovat onnistuneet saavuttamaan minimilläkin kohtuullisen hyviä tuloksia. Tämä jos mikä kertoo venymisestä ja talkoohengestä. Mutta jossakin se on pussin pohjakin. Kohtuulliset työolosuhteet takaavat sen, että kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelee hyvinvoivia työntekijöitä.
Hyvinvoiva työntekijä edistää myös lapsen ja nuoren hyvinvointia. Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja heidän oikeuksistaan. Se on meidän aikuisten velvollisuus. Äänestä koulun puolesta!

 https://www.facebook.com/anne.laatikainen.9/posts/10155023610979700

Hämeenlinnani on aktiivinen ja välittävä!



Tällä sloganilla on lähdetty vaaleihin mukaan. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkirakenteen, työllisyyden ja elinkeinojen, sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä soten näkökulmasta? Tässä lähiviikkoina aion avautua tällä foorumilla näistä asioista.

Osa 1 Kaupunkirakenne
Haluan, että  pyörät pyörii ja kaupunkia kehitetään tulevaisuus silmällä pitäen. Kaupunkirakennetta ja erilaisia rakennushankkeita toteutetaan pitkän aikavälin suunnitelmalla ja kaupungin kokonaishyvä muistaen. En halua leimautua jonkin alueen asioiden hoitajaksi. Minulle tärkeää on, että koko kaupunki on elinvoimainen. Kaupungin vahvuus on siinä, että sen jokaisessa kolkassa tapahtuu ja sen jokainen kaupunginosa saa vuorollaan asioita, jotka lisäävät niissä asuvien ihmisten hyvinvointia. Kaupunkia on kehitettävä niin ulkolaidoilla kuin myös keskustassa. Tyhjät ja rapistuneet liikehuoneistot keskellä kaupunkia eivät anna elinvoimaista ja vireää kuvaa kaupungista. Ykköskorttelin rakentamishanke on tosi hyvä juttu.  Tällä hetkellä ilon aiheena ovat myös työkaupunginosani, Iittalan, rakenteilla oleva hyvinvointikeskus sekä itäiseen ja läntiseen kaupunginosiin valmistuvat uudet koulukeskukset. Asemanrannan  ja Engelinrannan kaavoitukset lisäävät myös kaupungin vetovoimaa, niin työllistäjinä kuin myös asuinalueena HHT -akselilla. Seuraavaan eduskuntaan pitää vaan saada päättäjät, jotka huolehtivat siitä, että junat pysähtyvät entiseen malliin Hämeenlinnassa.

Perustelut politiikkaan lähtemiselle

Päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen kuntavaaliehdokkaaksi. Demarit oli minulle luonnollinen valinta, olenhan itse nauttinut kaikista niistä hyvinvointivaltion palveluksista, joita tämä puolue on ollut mahdollistamassa. Elämänkokemukseni ja elämäntilanteeni on nyt valmis siihen, että voin antaa oman panokseni yhteisten asioiden hoitamiseen. Erityisesti  sydäntäni lähellä ovat lapset ja nuoret.
"Hämeenlinnani on aktiivinen ja välittävä". Tällä vaalilauseella haluan tuoda ytimekkäästi esiin sen, mikä on minulle tärkeää. Haluan asua kaupungissa, joka ennakoi, katsoo tulevaisuuteen ja kehittyy. Kaupungissa, joka arvostaa työntekijöitään ja joka välittää kaikista asukkaistaan. Ikään sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta. Kaupungissa, jossa puhalletaan yhteen hiileen ja jossa tehdään yhteistyötä. Kaupungissa, jossa on iloa, eloa, kulttuuria ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Kaupungissa, jonka ohi junat eivät aja!

Hämeenlinna on ihmisen paikka

  Viime viikkoina olemme lukeneet useampia mielipidekirjoituksia Hämeenlinnan keskustan kehittämisen jämähtäneestä tilasta. Viimeisimpänä ...