Optimistinen tulevaisuuskuva auttaa meitä kaikkia

Me odotamme kaikki pandemian ehtymistä. Olemme väsyneitä ja turhautuneita rajoituksiin ja ohjeisiin. Näkymätön uhka estää meitä toteuttamasta itseämme. Emme pääse opiskelemaan, harrastamaan emmekä tapaamaan ystäviämme. Elämä on raskasta ilman kulttuuria ja urheilutapahtumia. On myös raskasta olla koko ajan valmiustilassa reagoimaan ja toimimaan tartuntaketjujen jäljityksessä ja mahdollisen taudin hoitamisessa. 

Epävarmuus syö ihmistä ja saa meidät reagoimaan hyökkäävästi kaikkia rajoituksia kohtaan ja arvostelemaan kanssaihmisiä heidän toimintatavoistaan tai sääntöjen noudattamatta jättämisistään. Lisäksi maan hallituksen suositukset ja rajoitukset estävät meitä harjoittamasta elinkeinoamme. Tilanne on kestämätön. Rokotetta ja äkkiä! Haluan kesällä rokata, osallistua tapahtumiin ja elää kuin ennenkin!

Paluu normaaliin tapahtuu toivottavasti pian mutta on hyvä varautua siihen ettei maailma koronan jälkeen ole kuitenkaan enää samanlainen kuin ennen koronaa. Paljon on korjattavaa mutta ehkä myös jotain hyvääkin. 

Hesarin artikkelisarjassa filosofi Rosi Braidotti näkee koronakriisin tuoneen vielä selvemmin esiin sen, että vain ihmiskeskeisyydestä luopuminen voi pelastaa ihmisen. Tarvitaan globaalia yhteistyötä sekä uudenlaista suhtautumista teknologiaan sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen.Braidottin mukaan on ymmärrettävä, ettei ole heikkoutta olla riippuvainen toinen toisistaan ja että erilaisuuden hyväksyminen ilman lokerointia on selviämisen edellytys. Uudessa koronan jälkeisessä maailmassa vallitsee solidaarisuus, epäitsekkyys, joka loppupelissä hyödyttää kaikkia. 

Jos nuo Braidottin mainitsemat asiat hyödyttävät kaikkia, eikö ne tulisi huomioida myös kuntavaalien alla ehdokkaiden tavoitteissa? On täysin selvää, että koronan jäljet niin kuntataloudessa kuin myös ihmisten hyvinvoinnissa edellyttävät kuntapolitiikoilta toimiaseuraavalla vaalikaudella. 

Näin vaalien alla nämä korjaavat toimet olisikin hyvä olla jokaisen valtuutetuksi pyrkivän mielessä myös konkreettisina esimerkkeinä. Jos huomio halutaan suunnata kaupunkilaisten arjen hyvinvoinnin edistämiseen, se tarkoittaa panostusta lasten ja nuorten palveluihin, terveyspalveluihin ja ikäihmisten hoivan palveluihin.  Samaan aikaan ei voi esittää pysäköinnin maksuttomuutta, vaikka se toisikin eloa keskustaan. Päättäjien pitää päättää mitä rajallisella resurssilla halutaan? 

Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden parannus on yksinkertainen. Tarvitaan lisää ammattilaisia, psykologeja, kuraattoreita, oppilaanohjaajia, erityisopettajia, terveydenhoitaja ja terapeutteja, lasten ja nuorten kasvun tueksi. Lapsiystävällisessä kaupungissa kannattaa satsata kerralla kunnolla näihin, jotta päästäisiin jossakin vaiheessa vähentyneeseen palvelun tarpeeseen. Lisäksi lasten harrastamisen mahdollisuudet tulee tarjota niin, ettei se edellytä vanhempien paksua rahakukkaroa vaan harrastus on mahdollinen kaikille lapsille ja nuorille.

Vaalilupausten on oltava realistisia ja sellaisia, joissa huomioidaan jo aikaisemmin tehdyt asian kannalta keskeiset päätökset. Uhkakuvien maalaaminen ei johda mihinkään vaan tulevaisuus tulee nähdä parempana. Otetaan rauhallisesti ja luotetaan toisiimme. Me suomalaiset olemme aina pärjänneet hyvin vaikeissa tilanteissa. Yksi syy on ollut se, että tiukassa paikassa me osaamme katsoa samaan suuntaan. Sitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteistyö kantaa kiusaamisen vastaisessa työssä

 ”Ei paha oo kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista.” Näin runoili Eino Leino viisaasti aikoinaan. Eräänlaisesta heikkoudestahan kiusaamisessakin on kysymys. Kiusaaminen on ikuisuusilmiö tilanteissa, missä on enemmän kuin yksi ihminen paikalla. Kiusaamisella haetaan valtaa ja haetaan kanavaa oman pahan olon purkamiselle. Tänä päivänä kiusaaminen on saanut lisämahdollisuuden sosiaalisessa mediassa, jolloin kiusatuksi voi joutua jopa siinä turvallisimmassa paikassa, omassa kodissaan. 

Viime viikolla Sanna Marinin hallitus julkaisi laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista kiusaamiselle. 

Kiusaaminen on suuri riski ihmisen hyvinvoinnille ja seuraukset, niin kiusatulle kuin kiusaajalle ovat suuret. Hallituksen julkaisema ohjelma, jossa huomio kiinnittyy lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseen ja sitä kautta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen, on tarpeellinen. Mielen hyvinvoinnin edistäminen ennakoivalla työllä tulee maksamaan itsensä takaisin moneen kertaan. 

Kouluissa on jo olemassa monenlaisia ohjelmia kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Hämeenlinnassakin on jo useamman vuoden ajan koulutettu opettajia ja oppilaita kunnioittavaan vuorovaikutukseen, jossa korostetaan kuuntelemista, toisen asemaan asettumista ja yhteisen kompromissin löytämistä. Harvoin asiat ovat mustavalkoisia,ja siksi keskeltä, harmaalta alueelta, voi löytyä kaikkia tyydyttävä ratkaisu.  Useissa Hämeenlinnan kouluissa on oppilaita myös opetettu itse ratkaisemaan pieniä ristiriitatilanteita vertaissovittelun, Verson avulla. 

Lisäksi oppitunneilla on käsitelty kaveritaitoja ja puhuttu kiusaamisesta sekä tunteista. Nämä käsittelykerrat ovat olleet kuitenkin satunnaisia ja nyt tarvitaan systeemistä lähestymistä ja koko ikäluokan kattavaa ohjelmaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskeluun. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa –sanonta tulee tässä, jos missä todeksi. 

Hallituksen ohjelmassa eräänä toimenpiteenä on tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa. Näiden taitojen vahvistamista tarvitaan koko lapsuus ja nuoruusvuosien ajan. Iittalan yhtenäiskoulussa on pilotoitukuluneena lukuvuonna Hyvän mielen taitojen harjoittelussa. Ensi lukuvuonna taitoja harjoitellaan kerran viikossa yhden oppitunnin ajan luokilla 3-5 ja 8-9. 1.ja 2.luokalla sekä 6. ja 7. luokilla teemoja käsitellään muiden oppituntien sisällä. 

Huoli lisääntyneestä lasten ja nuorten väkivaltaisesta käytöksestä näkyy myös hallituksen toimenpideohjelmassa. Siellä on omat kohtansa turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi, syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi Ankkuritoiminnan kanssa. Hämeenlinnassakin koulut tekevät aktiivista yhteistyötä Ankkuritiimin kanssa, jossa ovat mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. 

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamiseen on puututtava aina ja näin kouluissa ymmärtääkseni toimitaankin. Hallituksen julkaisemassa toimenpideohjelmassa on huomioitu aikaisemman lainsäädännön määrittelemät esteet rehtorin oikeudesta määräaikaiseen koulusta erottamiseen sekä kaksoisrangaistavuuden kieltoon. Kaksoisrangaistavuuden kielto on estänyt koulun kurinpidolliset toimenpiteen tilanteissa, joissa kiusaaminen on johtanut rikosoikeudelliseen käsittelyprosessiin. Nyt tähän haetaan lainsäädännön kautta ratkaisua. 

Ohjelma korostaa myös riittävän resurssin varmistamista perustyöhön, jolloin kouluissa olisi mahdollista matalalla kynnyksellä puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin. Ohjelman toimenpiteet koskivat pääsääntöisesti kouluja ja oppilaitoksia mutta ilman kotien kanssa tehtävää yhteistyötä ohjelma ei ole riittävä. Lisäksi tarvitaan tukitoimia myös vanhemmuuden tukemiseen ja riittävää resurssointiayksilöllisiin tukitoimiin.

Hienona samanaikaisena yhteensattumana myös meillä täällä Hämeenlinnassa on juuri julkaistu ja valtuustossa esitetty Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma. Ohjelmaa on työstetty pari viime vuotta yhteistyössä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa ja kaikki puolueryhmät pitävät ohjelmaa tarpeellisena ja onnistuneena. 

Nyt ohjelman tavoitteet tulee saada näkymään konkreettisina toimenpiteinä Hämeenlinnalaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheittensä arjessa. Ohjelmatyön jalkautuminen edellyttää riittävää resurssointia niin oppilashuoltotyöhön, perheiden tukemiseen kuin myös opetustyöhön esimerkiksi ryhmäkoon maksimin määrityksellä. Järkevän kokoisissa ryhmissä säilyy työrauha ja se on myös turvallisuuden kannalta tärkeää.

Millaisen kaupunginjohtajan Hämeenlinna tarvitsisi?

 

Joulun alla molemmat kaupunginjohtajamme ilmoittivat jäävänsä eläkkeelle syksyn 2021 aikana. Tämä ilmoitus käynnisti keskustelun, niin mediassa kuin myös poliittisissa ryhmissä, vaikka varsinainen ero myönnetäänkin vasta helmikuisessa valtuuston kokouksessa.

Keskeisiä kysymyksiä tässä vaiheessa on miettiä, millaista johtajuutta Hämeenlinnassa tarvitaan tulevina vuosina? Myös valintakriteerit keskusteluttaa. Mikä osuus valittavan henkilön poliittisella taustalla on valintaan? Olisiko hyvä valita jatkossa johtaja määräaikaiseen pestiin jatkokausi optioilla? Näitä kysymyksiä onkin hyvä esittää juuri nyt, kun valintaprosessia aletaan valmistelemaan.

On selvää, että 2020-luvun kaupungin johtaminen edellyttää vankkaa osaamista ja myös kokemusta, mitä koulutus ja työkokemus tuottaa parhaimmillaan. Siitä ei varmasti syntyne erimielisyyttä myöskään eri puolueryhmien kesken. Jotta valinta olisi vieläkin onnistuneempi, kannatan valinnan ensimmäisen vaiheen suorittamista anonyymisti.

Nyt on hyvä kirkastaa mitä Hämeenlinna uudelta johtajaltaan odottaa? Millaisia arvoja me kaupunkilaiset pidämme tärkeinä ja miten ne tulisi näkyä kaupungin kehitystyössä? Kaupunginjohtajan rooli vaihtelee sen mukaan, mitä kukin kaupunki johtajaltaan odottaa ja millainen persoona johtaja itse on.

Kaupunginjohtajia on monenlaisia. Aktiivisia, näkyviä, määrätietoisia, visionäärejä, hyviä verkostoitujia, taustavaikuttajia, puurtajia, talousosaajia, rauhallisia, kiihkeitä, systemaattisia, kansainvälisiä, tahtojohtajia, tarkkoja, inhimillisiä, osallistuvia jne. Kaupunginjohtaja on moninaisen toimenkuvansa sisällä aina myös kaikkien kaupungin työntekijöiden esimies. Siksi tässä johtajuudessa tulee olla kykyä nähdä kaupungin työntekijä erilaisissa kaupungintehtävissä.

Virkasuhteen määräaikaisuus on varmasti tätä päivää ja onnistuneen työn jäljen jälkeen on varmasti aina mahdollisuus optiovuosiin. Toki määräaikaisuus valintatilanteessa voi vaikuttaa siihen, ettei vakituisesta työsuhteesta lähdetä helposti seikkailemaan uusiin mahdollisuuksiin. Ei ainakaan toiselta puolelta Suomea. Tämä voi karsia kokeneita hakijoita. Uuden kaupunginjohtajan toivoisi myös sitoutuvan kaupunkiimme ja tämä tapahtuu parhaiten tänne asettumalla ja oman elämän piirin paikkakunnalle rakentamalla.

Valintaprosessi käynnistyy helmikuussa. Vanhalla valtuustokaudella prosessi etenee vaiheittain ja todennäköisesti uudelle valtuustolle jää varsinaisen valinnan tekeminen. Nyt on kaupunkilaisten osallisuuden vuoro. Millaista johtajuutta te haluatte Hämeenlinnaan ja millaiseksi kaupungiksi te haluatte kaupungin tulevaisuudessa kehittyvän? Olkaa yhteydessä meihin poliitikkoihin tai keskustelkaa aktiivisesti eri foorumeilla.

Wanted: Rohkea, sitkeä ja yhteistyökykyinen kuntapoliitikko

 Oletko kiinnostunut yhteiskunnasta ja oman kaupunkisi asioista? Koetko, että juuri sinulla voisi olla sellaista osaamista ja näkemystä, mistä olisi hyötyä koko kaupungille? Tuntuuko sinusta, että sinulla olisi myös aikaa noin 6-15tuntia viikossa kuntapoliittiseen toimintaan? Jos vastasit edelle esitettyihin kysymyksiin kyllä, olet valmis palvelukseen.

Juuri nyt kaikki poliittiset ryhmät hakevat ehdokkaita kevään kuntavaaleihin. Listat halutaan ns.täyteen ja niiden halutaan olevan myös mahdollisimman monipuolisia. Mitä kattavammin listalla on erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita, sen parempi. Vaaleissa kukaan harvemmin pärjää yksinään vaan joukkueen koko ja kattavuus määritteleelopullisen äänimäärän. Ja siitähän vaaleissa on kysymys. Hyvästä äänimäärästä.

Sinulla, hämeenlinnalainen, olisi nyt siis vientiä. Jos kiinnostuksesi heräsi, voit aloittaa sopivan viiteryhmän etsimisen omien arvojen pohtimisella ja sillä missä porukassasinun arvosi resonoi puolueryhmän kanssa parhaalla aaltopituudella.

Arvot ovat meille ihmisille niitä asioita, joita pidämme tärkeinä ja puolustamisen arvoisina. Ne ohjaavat siten myös toimintaamme, emmehän halua toimia arvojemme vastaisesti. Puolueiden toiminnan lähtökohta on yhteiset arvot. Linjaeroja käsitellyistä asioista voi olla puolueen sisälläkin mutta arvopohja on yhteinen ja siksi tärkeä. Parhaiten pääset tutustumaan puolueiden arvoihin puolueiden nettisivuilla mutta jos se tuntuu vaikealta sinun kannattaa ottaa yhteyttä oman kuntasi poliittisten ryhmien edustajiin, vaikka meihin valtuustoryhmien puheenjohtajiin. Näin vaalien alla saat myös pienen tiivistelmän tulevien vaalien tavoitteistakin. 

Oma kokemus politiikasta seuraajana on pitkä mutta tekijänä vasta tämän vaillinaisen valtuustokauden mittainen. Kuntapolitiikkaan mukaan lähteminen ei ole kaduttanut yhtään. Paljon tämä ottaa mutta samalla elämään tulee myös lisää mielenkiintoista sisältöä. Suuria yllätyksiä ei myöskään ole tullut mutta tuska on lisääntynyt. Niinhän se on, että tieto lisää tuskaa. Päättäminen ei olekaan ollut niin helppoa kuin kuvitteli. Valtaan sisältyy myös vastuu ja se on hyvä muistaa. Päättämään kuntapoliitikot kuitenkin valitaan ja siksi sinun on hyvä varautua siihen, että kuntapoliittiset prosessit ovat hitaahkoja ja varsin usein lopputulos on kompromissi. 

Jos nyt innostuit ja alat kehitellä omaan kuntapoliittista vaalislogania, muista, että hyvästä kampanjasta huolimatta voi ensimmäisellä yrityksellä käydä niin, ettet pääse ”tuulettamaan” valtuustosalia. Valtuustotyö on kuitenkin yksi pieni osa kuntapoliittista työtä. Tätä työtä tehdään useissa muissa luottamustehtävissä, joilla voit aloittaa kuntapoliitikon uran. Innokkaita, näkemyksellisiä ja dialogiin pystyviä kuntapoliitikkoja tarvitaan. Nyt voisi olla sinun aikasi astua kuntapoliitikkojen joukkoon.

Budjettipuhe 9.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut ja yleisö siellä kotikoneella

Hämeenlinnan kaupungin taloudellinen tilanne on haasteellinen ja tulee olemaan sitä myös lähivuosina, jos emme keksi kestäviä keinoja sopeuttaa ja uudistua. Hämeenlinnan vuosikate on heikentynyt jo pidemmän aikaa. Verojen ja valtionosuuksien kasvua ovat hidastaneet väestön ikääntyminen, veronkevennykset, valtionosuusleikkaukset sekä useat verojen tilitysrytmiä muuttaneet hallinnolliset uudistukset. Maailmantalouden taantuma ja koronaepidemian haittojen vähentämiseksi tehdyt toimet kasvattavat julkisen talouden alijäämää entisestään. Lopulliset vaikutukset tulemme näkemään vasta myöhemmin.

Marinin hallitus on tukenut tänä vuonna kuntia kahdella suoralla koronapaketilla sekä monilla muilla tukitoimilla. Tukitoimet kohensivat myös Hämeenlinnan kaupungin tilinpäätöstä mutta ne eivät poista kaupungin taloutta vaivaavia rakenteellisia ongelmia, joiden seurauksena tulojen kasvu ei kata menoja ja investointeja.  Marinin hallituksen tuki auttoi monen kunnan pään ns. pinnalle myös Hämeenlinnan. Kiitos hallitukselle tästä.

Tällä kaudella budjettivalmistelu Hämeenlinnassa on ollut osallistavaa. Me päättäjät olemme saaneet olla mukana kahdessakin taloutta käsitelevässä valtuustoseminaarissa. Seminaarien pääviesti on ollut, että jos emme tee ratkaisuja menojen suhteen ja saa samalla myös kasvatettua tulopuolta, hukka meidät perii!

Myös kaupungin talousjohtaja Jussi Oksan viimeisimmän esityksen perusteella ei liene kenelläkään valtuutetulle jäänyt epäselväksi se, että tasapainoon pääsemiseksi tarvittaisiin joka vuosi 10 miljoonan ylijäämäinen tilinpäätös ja että veronkorotusta pitäisi tehdä se 1%. Kaupunginjohtajan esityksessä korotus  suli 0,25% ja sitäkään ei muutamissa ryhmissä haluta.

Verojen korottaminen kuulostaa aina ikävältä vaikkakin esimerkkinä tuo 0,25% korotus näkyy n5e kuukausilisäyksenä 2000e kuukaudessa ansaitsevan tilissä. Ei siis kovin suuri summa kun taas kaupungin budjettiin tuo pieni korotus toisi 3 miljoonaa. Veroilla mahdollistetaan tässäkin budjettikirjassa olevat peruspalvelut ja jos rahaa ei ole, joudumme tekemään ennen pitkään niitä ikäviä päätöksiä säästöjen aikaan saamiseksi.

Ensi vuoden budjetille helpotuksen tuo kiinteistöveron siirto tältä vuodelta, joka tuo budjettiin lisää rahaa 2,8 miljoonaa. Tähän vahvistus tuli ministeriöltä viime viikolla ja se ei ole ollut tiedossa aikaisemmissa budjetin käsittelyissä. Tällä voimme kompensoida veronkorotuksen mutta se ei poissulje sitä, että se on edessä jos emme löydä kestäviä ratkaisuja tulojen ja menojen suhteeseen.

Meille demareille on tärkeää, että Hämeenlinna on elinvoimainen kaupunki. Kaupunki, jossa pidetään huolta ihan jokaisesta, lapsesta, nuoresta, ikäihmisestä, työttömästä ja työllisestä. Kaupungin pitää myös huolehtia työntekijöistään ja kohdella heitä reilusti. Säästäminen väärästä kohtaan voi koitua loppupelissä tappioksi ja kuluina jossakin toisaalla. Siksi me emme ymmärrä leikkauksia henkilöstökuluista, joiden ei katsota olevan ”tekeviä käsiä”. Me näemme kaupungin kaikkien työntekijöiden olevan ”tekeviä käsiä” ja omassa tehtävässään prosessien etenemisen kannalta oleellisia.

Kaikesta tästä voimme päätellä, että kaupungin talous on monimutkainen kokonaisuus ja siksi me demarit haluamme luottaa budjettityössä ammattilaistyönä tehtyyn virkamiesvalmisteluun. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esiteltyä budjettiesitystä voi joltain osin kyseenalaistaa ja epäselvistä asioista kysyä. Ja näin olemme tehneetkin.

Me valtuutetut olemme mukana budjetin valmistelutyössä ja se auttaa meitä näkemään kokonaisuudet. Meillä on vastuu ja myös velvollisuus myös kertoa kaupunkilaisille mitä vaikutuksia päätöksillä tai päättämättä jättämisellä on. Meillä valtuutetuilla pitää olla myös rohkeutta tehdä päätöksiä vaikka ne ei kaikista kaupunkilaisista tunnu hyviltä. Aina on hyvä muistaa, että kumarrellessa toiseen suuntaan pyllistää toisaalle. Suoraselkäisyys ja tietoon pohjautuvat perustelut riittävät.

Meidän pitää myös pystyä toimimaan yhdessä ja tekemään kompromisseja. Tiukasti omassa linjassa pitäytyminen ei ole kaupunkilaisten etu vaan se, että asiat etenevät. Me tarvitsemme dialogia enemmän kuin yksinpuhelua. Varsinkin jos päätökset ovat kaupunkilaisia jakavia, ennakointi ja yhdessä tekeminen on välttämätöntä.

Talouden tasapainottaminen edellyttää välittömiä tekoja mutta myös pitkäjänteistä työtä, jolla vaikutetaan pysyvämmin kaupungin talouden pohjaan. Vaikuttavin keino talouden tasapainottamiseksi on edistää alueemme työllisyyttä ja sen kaupunki tekee hyvällä suunnittelulla, aktiivisella verkostotyöllä ja mahdollistavalla kaavapolitiikalla. Tämä on tärkeää aina mutta varsinkin kun talous on kriisissä, talouspolitiikan on oltava elvyttävää.

Tällaisessa tilanteessa kun omat rahat ei riitä on hyvä löytää myös yhteistyökumppaneita. Vaikeina aikoina pitää toki huolehtia peruspalvelujen toimivuudesta mutta näiden lisäksi ei voi unohtaa investointeja, jotka parantavat palvelutasoa ja jotka myös tuovat työtä. Hämeenlinnassa investointilistan kärjessä ovat koulut ja päiväkodit ja nämä pitää saada etenemään. Kaupungin rajalliset voimavarat on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa käyttää opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen kuin rakennusten ylläpitämiseen.

Kaupungin on kyettävä uudistumaan ja se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia niissä toiminnoissa, jotka voidaan järjestää edullisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Nämä toimet on ulotettava kaikkiin toimialoihin. Muuallekin kuin palveluverkkoon.

Muutostyö edellyttää hyvää johtamista, läpinäkyvyyttä ja hyvää ennakoivaa viestintää. Tähän kaupungin pitää panostaa, jotta toimet mitä talouden tehostamiseksi tarvitaan, saadaan maaliin. Välitilaan jumiutuminen ei ole hyväksi kenellekään. Ei varsinkaan kaupungille, jonka haluamme olevan elinvoimainen ja näyttävän myös siltä.

Sosialidemokraatit haluavat arjen peruspalvelujen säilyvän jokaisen ulottuvilla. Me haluamme lapsiystävällisen kaupungin olevan aidosti lapsiystävällinen ja siksi lasten palveluja ja kulttuurin resursseja ei saa asettaa toisiaan vastaan. Hämeenlinna on sekä lapsiystävällinen kaupunki että kulttuurikaupunki, jossa pitää resursoida riittävästi molempiin.

Eteenpäin katsomisen kyky vaikeina aikoina erottaa voittajat häviäjistä. Tämä on hyvä muistaa kun teemme päätöstä budjetista, jolla on vaikutuksia siihen millainen tulevaisuus kaupunkilaisillamme tulee olemaan. Toivosta ja positiivisesta asenteesta ei pidä luopua vaikeina aikoinakaan!

Näillä sanoilla sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmis hyväksymään 2021 talousarvion sekä taloussuunnitelman kaudelle 2022-23. Kiitos kaikille budjettityöhön osallistuneille.

Lupa toimia eri tavalla

Muutama vuosi sitten pääsin kuuntelemaan yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen esitystä. Innostuin valtavasti hänen perusideastaan, luvasta toimia eri tavalla. Vaikka hänen ajatuksensa ovat erityisen huomioin arvoisia yritysmaailmassa, niin ne sopivat myös hyvin kaikkien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Hänen ajattelussaan toistuvasti korostetaan sitä, että asioita ei tarvitse tehdä samalla tavalla vaan samassa tilnateessa. Kyky luoda uutta on muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpi taito meille kaikille ja tähän pitää kiinnittää huomiota niin koulumaailmassa, työelämässä kuin myös poliittisessa päätöksenteossa.

On varsin ymmärrettävää, että muutos aiheuttaa usein vastarintaa, varsinkin jos ei ole luottamusta muutoksen valmisteluun ja jos mielipiteissä sitä kompataan väärin perustein tehdyksi. Siksi muutosta pitää valmistella ennakoivasti, sen perustelut tulee olla hyviä ja kestäviä sekä muutoksen seuraukset houkuttelevia. Muutosta ei pidä tehdä pakosta vaan halusta mennä parempaan. Muutostarve tulisi myös lähteä itsestä. Jos se ei ole mahdollista,niin he keitä muutos koskettaa tulisi ottaa mukaan ratkaisemaan asiaa. Se vaatii vaivannäköä mutta se kannattaa, sillä itse löydetty ratkaisu on usein tyydyttävä. 

Tuoreena esimerkkinä miten asian olisi voinut hoitaa toisin on päätös Alvettulanpäiväkodista. Olisiko palvelurakennetta tarkasteltaessa pitänytkin lähteä siitä, miten alueen lasten palveluja voitaisiin kehittää ja uudistaa? Mitä halutaan säilyttää ja miten kaikki vaikuttavat sekä Alvettulan että Hauhon elinvoimaan? Oma näkemykseni on, että Alvettulanupea historiallinen koulurakennus olisi hyvä olla jatkossakin kylän lasten käytössä ja rakennus kyläläisiä kokoavana keskuksena mutta sen käyttötarkoitusta voitaisiin mielestäni muuttaa. Alvettulan koulu kannattaa korjata ja sen toimintaa kannattaa kehittää niin, että se voi toimia alueen pienten varhaiskasvatus- ja joustavan esi -ja alkuopetuksen yksikkönä. Isommille lapsille löytyisi erinomaiset opiskelutilat seitsemän kilometrin päästä Hauholta. 

Vaikka muutos herättää aina vastustusta se on aina myös mahdollisuus. Me tarvitsemme tekoja, pieniä ja isoja, Hämeenlinnan hyväksi.  Taloutta ei tasapainoteta muutamalla yksittäisellä keinolla, vaan nyt pitää katsoa kokonaiskuvaa ja tehdä yhteistyötä sekä keksiä myös rohkeita muiden kaupunkien ratkaisusta erovia ratkaisuja. Esimerkiksi voisimmeko ajatellakin Hämeenlinnan keskustaa rakennettavan väljästi? Joskus tulevaisuudessa tämä eri tavoin toimiminen voikin olla se mikä tekee Hämeenlinnasta kiinnostavan.

Työaikakin on tulevaisuusinvestointi

 Mika Walkamon mielipidekirjoitus HäSa:ssa 2.9.2020 otti hauskasti kantaa SDP:n uuden puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin visioimaan tulevaisuuskuvaan työn ja vapaa-ajan järkevämmästä suhteesta. Kritiikki ei yllättänyt, sillä sitä voi odottaa yritysjohtajalta, joka haluaa luonnollisesti ottaa työntekijöistään kaiken tehon irti. Onko kuitenkaan järkevää ajatella, että tehokkuus syntyy työajan pituudesta? Marinintulevaisuusvisiossa haluttiin kohdistaa huomio elämän laadun paranemiseen työn tehokkuuden siitä kuitenkaan kärsimättä.

Pääministeri Sanna Marinin linjapuheesta työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin palkkatason siitä laskematta on herättänyt paljon puhetta. Ehkä jopa ihmetystäkin. On hyvä kuitenkin muistaa, että kyseessä on tulevaisuusvisio. Yhteiskunnalliset muutokset tuovat mukanaan myös muita muutoksia ja tulevaisuuden ihminen haluaa elämälleen myös muuta sisältöä kuin työn. Työajan lyhentäminen ei varmasti tapahdu vielä ihan lähitulevaisuudessa mutta jo kymmenen vuoden päästä se voi olla täysin realistinen uudistus. 

Lyhyemmässä työajassa ihminen voi saavuttaa täysin saman tehon kuin pidemmässäkin. Lisäksi tutkimusten perusteellakinon todettu, että inhimillinen työaika suhteessa vapaa-aikaan lisää tehokkuutta ja vähentää työperäisiä sairauspoissaoloja sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä.

Työn ja vapaa-ajan optimoitu suhde lisää siis hyvinvointia ja työn imua Työn imulla taas on erittäin suuri merkitys työn tuloksellisuuteen. Tämän jos minkä luulisi kiinnostavan myös työnantajaa!

Me suomalaiset pärjäämme tulevaisuudessa rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella.  Työelämään me tarvitsemme ennen kaikkea joustavuutta ja luottamusta. Erityisesti me pärjäämme sillä, että hyvinvointivaltiossa pidetään huolta työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista.