Budjettipuhe 9.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut ja yleisö siellä kotikoneella

Hämeenlinnan kaupungin taloudellinen tilanne on haasteellinen ja tulee olemaan sitä myös lähivuosina, jos emme keksi kestäviä keinoja sopeuttaa ja uudistua. Hämeenlinnan vuosikate on heikentynyt jo pidemmän aikaa. Verojen ja valtionosuuksien kasvua ovat hidastaneet väestön ikääntyminen, veronkevennykset, valtionosuusleikkaukset sekä useat verojen tilitysrytmiä muuttaneet hallinnolliset uudistukset. Maailmantalouden taantuma ja koronaepidemian haittojen vähentämiseksi tehdyt toimet kasvattavat julkisen talouden alijäämää entisestään. Lopulliset vaikutukset tulemme näkemään vasta myöhemmin.

Marinin hallitus on tukenut tänä vuonna kuntia kahdella suoralla koronapaketilla sekä monilla muilla tukitoimilla. Tukitoimet kohensivat myös Hämeenlinnan kaupungin tilinpäätöstä mutta ne eivät poista kaupungin taloutta vaivaavia rakenteellisia ongelmia, joiden seurauksena tulojen kasvu ei kata menoja ja investointeja.  Marinin hallituksen tuki auttoi monen kunnan pään ns. pinnalle myös Hämeenlinnan. Kiitos hallitukselle tästä.

Tällä kaudella budjettivalmistelu Hämeenlinnassa on ollut osallistavaa. Me päättäjät olemme saaneet olla mukana kahdessakin taloutta käsitelevässä valtuustoseminaarissa. Seminaarien pääviesti on ollut, että jos emme tee ratkaisuja menojen suhteen ja saa samalla myös kasvatettua tulopuolta, hukka meidät perii!

Myös kaupungin talousjohtaja Jussi Oksan viimeisimmän esityksen perusteella ei liene kenelläkään valtuutetulle jäänyt epäselväksi se, että tasapainoon pääsemiseksi tarvittaisiin joka vuosi 10 miljoonan ylijäämäinen tilinpäätös ja että veronkorotusta pitäisi tehdä se 1%. Kaupunginjohtajan esityksessä korotus  suli 0,25% ja sitäkään ei muutamissa ryhmissä haluta.

Verojen korottaminen kuulostaa aina ikävältä vaikkakin esimerkkinä tuo 0,25% korotus näkyy n5e kuukausilisäyksenä 2000e kuukaudessa ansaitsevan tilissä. Ei siis kovin suuri summa kun taas kaupungin budjettiin tuo pieni korotus toisi 3 miljoonaa. Veroilla mahdollistetaan tässäkin budjettikirjassa olevat peruspalvelut ja jos rahaa ei ole, joudumme tekemään ennen pitkään niitä ikäviä päätöksiä säästöjen aikaan saamiseksi.

Ensi vuoden budjetille helpotuksen tuo kiinteistöveron siirto tältä vuodelta, joka tuo budjettiin lisää rahaa 2,8 miljoonaa. Tähän vahvistus tuli ministeriöltä viime viikolla ja se ei ole ollut tiedossa aikaisemmissa budjetin käsittelyissä. Tällä voimme kompensoida veronkorotuksen mutta se ei poissulje sitä, että se on edessä jos emme löydä kestäviä ratkaisuja tulojen ja menojen suhteeseen.

Meille demareille on tärkeää, että Hämeenlinna on elinvoimainen kaupunki. Kaupunki, jossa pidetään huolta ihan jokaisesta, lapsesta, nuoresta, ikäihmisestä, työttömästä ja työllisestä. Kaupungin pitää myös huolehtia työntekijöistään ja kohdella heitä reilusti. Säästäminen väärästä kohtaan voi koitua loppupelissä tappioksi ja kuluina jossakin toisaalla. Siksi me emme ymmärrä leikkauksia henkilöstökuluista, joiden ei katsota olevan ”tekeviä käsiä”. Me näemme kaupungin kaikkien työntekijöiden olevan ”tekeviä käsiä” ja omassa tehtävässään prosessien etenemisen kannalta oleellisia.

Kaikesta tästä voimme päätellä, että kaupungin talous on monimutkainen kokonaisuus ja siksi me demarit haluamme luottaa budjettityössä ammattilaistyönä tehtyyn virkamiesvalmisteluun. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esiteltyä budjettiesitystä voi joltain osin kyseenalaistaa ja epäselvistä asioista kysyä. Ja näin olemme tehneetkin.

Me valtuutetut olemme mukana budjetin valmistelutyössä ja se auttaa meitä näkemään kokonaisuudet. Meillä on vastuu ja myös velvollisuus myös kertoa kaupunkilaisille mitä vaikutuksia päätöksillä tai päättämättä jättämisellä on. Meillä valtuutetuilla pitää olla myös rohkeutta tehdä päätöksiä vaikka ne ei kaikista kaupunkilaisista tunnu hyviltä. Aina on hyvä muistaa, että kumarrellessa toiseen suuntaan pyllistää toisaalle. Suoraselkäisyys ja tietoon pohjautuvat perustelut riittävät.

Meidän pitää myös pystyä toimimaan yhdessä ja tekemään kompromisseja. Tiukasti omassa linjassa pitäytyminen ei ole kaupunkilaisten etu vaan se, että asiat etenevät. Me tarvitsemme dialogia enemmän kuin yksinpuhelua. Varsinkin jos päätökset ovat kaupunkilaisia jakavia, ennakointi ja yhdessä tekeminen on välttämätöntä.

Talouden tasapainottaminen edellyttää välittömiä tekoja mutta myös pitkäjänteistä työtä, jolla vaikutetaan pysyvämmin kaupungin talouden pohjaan. Vaikuttavin keino talouden tasapainottamiseksi on edistää alueemme työllisyyttä ja sen kaupunki tekee hyvällä suunnittelulla, aktiivisella verkostotyöllä ja mahdollistavalla kaavapolitiikalla. Tämä on tärkeää aina mutta varsinkin kun talous on kriisissä, talouspolitiikan on oltava elvyttävää.

Tällaisessa tilanteessa kun omat rahat ei riitä on hyvä löytää myös yhteistyökumppaneita. Vaikeina aikoina pitää toki huolehtia peruspalvelujen toimivuudesta mutta näiden lisäksi ei voi unohtaa investointeja, jotka parantavat palvelutasoa ja jotka myös tuovat työtä. Hämeenlinnassa investointilistan kärjessä ovat koulut ja päiväkodit ja nämä pitää saada etenemään. Kaupungin rajalliset voimavarat on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa käyttää opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen kuin rakennusten ylläpitämiseen.

Kaupungin on kyettävä uudistumaan ja se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia niissä toiminnoissa, jotka voidaan järjestää edullisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Nämä toimet on ulotettava kaikkiin toimialoihin. Muuallekin kuin palveluverkkoon.

Muutostyö edellyttää hyvää johtamista, läpinäkyvyyttä ja hyvää ennakoivaa viestintää. Tähän kaupungin pitää panostaa, jotta toimet mitä talouden tehostamiseksi tarvitaan, saadaan maaliin. Välitilaan jumiutuminen ei ole hyväksi kenellekään. Ei varsinkaan kaupungille, jonka haluamme olevan elinvoimainen ja näyttävän myös siltä.

Sosialidemokraatit haluavat arjen peruspalvelujen säilyvän jokaisen ulottuvilla. Me haluamme lapsiystävällisen kaupungin olevan aidosti lapsiystävällinen ja siksi lasten palveluja ja kulttuurin resursseja ei saa asettaa toisiaan vastaan. Hämeenlinna on sekä lapsiystävällinen kaupunki että kulttuurikaupunki, jossa pitää resursoida riittävästi molempiin.

Eteenpäin katsomisen kyky vaikeina aikoina erottaa voittajat häviäjistä. Tämä on hyvä muistaa kun teemme päätöstä budjetista, jolla on vaikutuksia siihen millainen tulevaisuus kaupunkilaisillamme tulee olemaan. Toivosta ja positiivisesta asenteesta ei pidä luopua vaikeina aikoinakaan!

Näillä sanoilla sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on valmis hyväksymään 2021 talousarvion sekä taloussuunnitelman kaudelle 2022-23. Kiitos kaikille budjettityöhön osallistuneille.

Lupa toimia eri tavalla

Muutama vuosi sitten pääsin kuuntelemaan yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen esitystä. Innostuin valtavasti hänen perusideastaan, luvasta toimia eri tavalla. Vaikka hänen ajatuksensa ovat erityisen huomioin arvoisia yritysmaailmassa, niin ne sopivat myös hyvin kaikkien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Hänen ajattelussaan toistuvasti korostetaan sitä, että asioita ei tarvitse tehdä samalla tavalla vaan samassa tilnateessa. Kyky luoda uutta on muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpi taito meille kaikille ja tähän pitää kiinnittää huomiota niin koulumaailmassa, työelämässä kuin myös poliittisessa päätöksenteossa.

On varsin ymmärrettävää, että muutos aiheuttaa usein vastarintaa, varsinkin jos ei ole luottamusta muutoksen valmisteluun ja jos mielipiteissä sitä kompataan väärin perustein tehdyksi. Siksi muutosta pitää valmistella ennakoivasti, sen perustelut tulee olla hyviä ja kestäviä sekä muutoksen seuraukset houkuttelevia. Muutosta ei pidä tehdä pakosta vaan halusta mennä parempaan. Muutostarve tulisi myös lähteä itsestä. Jos se ei ole mahdollista,niin he keitä muutos koskettaa tulisi ottaa mukaan ratkaisemaan asiaa. Se vaatii vaivannäköä mutta se kannattaa, sillä itse löydetty ratkaisu on usein tyydyttävä. 

Tuoreena esimerkkinä miten asian olisi voinut hoitaa toisin on päätös Alvettulanpäiväkodista. Olisiko palvelurakennetta tarkasteltaessa pitänytkin lähteä siitä, miten alueen lasten palveluja voitaisiin kehittää ja uudistaa? Mitä halutaan säilyttää ja miten kaikki vaikuttavat sekä Alvettulan että Hauhon elinvoimaan? Oma näkemykseni on, että Alvettulanupea historiallinen koulurakennus olisi hyvä olla jatkossakin kylän lasten käytössä ja rakennus kyläläisiä kokoavana keskuksena mutta sen käyttötarkoitusta voitaisiin mielestäni muuttaa. Alvettulan koulu kannattaa korjata ja sen toimintaa kannattaa kehittää niin, että se voi toimia alueen pienten varhaiskasvatus- ja joustavan esi -ja alkuopetuksen yksikkönä. Isommille lapsille löytyisi erinomaiset opiskelutilat seitsemän kilometrin päästä Hauholta. 

Vaikka muutos herättää aina vastustusta se on aina myös mahdollisuus. Me tarvitsemme tekoja, pieniä ja isoja, Hämeenlinnan hyväksi.  Taloutta ei tasapainoteta muutamalla yksittäisellä keinolla, vaan nyt pitää katsoa kokonaiskuvaa ja tehdä yhteistyötä sekä keksiä myös rohkeita muiden kaupunkien ratkaisusta erovia ratkaisuja. Esimerkiksi voisimmeko ajatellakin Hämeenlinnan keskustaa rakennettavan väljästi? Joskus tulevaisuudessa tämä eri tavoin toimiminen voikin olla se mikä tekee Hämeenlinnasta kiinnostavan.

Työaikakin on tulevaisuusinvestointi

 Mika Walkamon mielipidekirjoitus HäSa:ssa 2.9.2020 otti hauskasti kantaa SDP:n uuden puheenjohtajan, pääministeri Sanna Marinin visioimaan tulevaisuuskuvaan työn ja vapaa-ajan järkevämmästä suhteesta. Kritiikki ei yllättänyt, sillä sitä voi odottaa yritysjohtajalta, joka haluaa luonnollisesti ottaa työntekijöistään kaiken tehon irti. Onko kuitenkaan järkevää ajatella, että tehokkuus syntyy työajan pituudesta? Marinintulevaisuusvisiossa haluttiin kohdistaa huomio elämän laadun paranemiseen työn tehokkuuden siitä kuitenkaan kärsimättä.

Pääministeri Sanna Marinin linjapuheesta työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin palkkatason siitä laskematta on herättänyt paljon puhetta. Ehkä jopa ihmetystäkin. On hyvä kuitenkin muistaa, että kyseessä on tulevaisuusvisio. Yhteiskunnalliset muutokset tuovat mukanaan myös muita muutoksia ja tulevaisuuden ihminen haluaa elämälleen myös muuta sisältöä kuin työn. Työajan lyhentäminen ei varmasti tapahdu vielä ihan lähitulevaisuudessa mutta jo kymmenen vuoden päästä se voi olla täysin realistinen uudistus. 

Lyhyemmässä työajassa ihminen voi saavuttaa täysin saman tehon kuin pidemmässäkin. Lisäksi tutkimusten perusteellakinon todettu, että inhimillinen työaika suhteessa vapaa-aikaan lisää tehokkuutta ja vähentää työperäisiä sairauspoissaoloja sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä.

Työn ja vapaa-ajan optimoitu suhde lisää siis hyvinvointia ja työn imua Työn imulla taas on erittäin suuri merkitys työn tuloksellisuuteen. Tämän jos minkä luulisi kiinnostavan myös työnantajaa!

Me suomalaiset pärjäämme tulevaisuudessa rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella.  Työelämään me tarvitsemme ennen kaikkea joustavuutta ja luottamusta. Erityisesti me pärjäämme sillä, että hyvinvointivaltiossa pidetään huolta työntekijöiden osaamisesta ja hyvinvoinnista.

Onneksi pian on vaalit!

 Demokratiassa valta on kansalla. Kansa saa valita vaaleissa edustajansa päättämään puolestaan asioista. Kun tällainen valta on kansalle suotu, sitä kannattaa käyttää harkiten. On tärkeää olla selvillä mitä arvoja ehdokas edustaa ja ajaako hän oikeasti niitä asioita mitkä ovat minulle tärkeitä? Myös ehdokkaaksi asettuessaan on syytä pohtia samoja asioita. Arvot ovat kuitenkin ne, jotka ohjaavat kaikkea tekemistä ja siksi ne on hyvä tiedostaa.

Puolueissa mietitään juuri parasta aikaa hyviä kuntavaaliohjelmia ja etsitään edustavia, osaavia ja sitkeitä ehdokkaita. Osaamista, sitkeyttä ja edustavuutta poliittisessa työssä tarvitaankin. Jokaisen ehdolle asettuvan on hyvä miettiä, mitä on valmis antamaan tälle työlle?

Vaikka poliittiseen työhön menee paljon aikaa, työ myös palkitsee. Hyvä fiilis syntyy silloin kun huomaa saaneensa jotain aikaiseksi. Politiikassa se ei onnistu yksin vaan onnistumisen edellytys on yhteistyö oman ryhmän sisällä sekä myös eri poliittisten ryhmien kesken. Myös päätöksenteon hitaus voi turhauttaa. ”Halki, poikki ja pinoon” -asenteella poliittiset päätökset eivät etene vaan niihin sisältyy aina tietty prosessi, jossa pitää huomioida asiaan liittyvä lainsäädäntö.

Olen ollut nyt kolme vuotta mukana päätöksenteossa. Olen oppinut, että ennakointi ja hyvä valmistautuminen on tärkeää. Erityisen tärkeää on olla hereillä silloin kun asioita valmistellaan. Muutosesitykset ja eriävät mielipiteet päätöksenteon loppumetreillä ovat joskus paikallaan mutta jos niistä tulee enemmän säännönmukainen toimintamalli mitä poikkeus, on syytä miettiä, olenko edes halunnut vaikuttaa parhaan mahdollisen lopputuloksen syntymiseen vai onko periaatteenani vain olla erimieltä?

Meillä Hämeenlinnassa, kuten monissa muissakin Suomen kaupungeissa, talous on tiukilla. Koronan myötä tilanne on entistä haasteellisempi. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä ja kuluvan syksyn aikana joudumme tekemään päätöksiä, jotka tulevat tuntumaan monista kurjilta. Päätöksiä pitää pystyä kuitenkin tekemään. Se on vastuu, joka jokaisen valtuutetun tulee muistaa. On katsottava kokonaisuutta ja päätöksen tulevaisuusvaikutuksia.

Kipeät päätökset herättävät varmasti sosiaalisessa mediassa  keskustelua. Dialogi parhaimmillaan laajentaa näkökulmaa ja lisää myös ymmärrystä vaikka pitäisikin omasta linjasta kiinni. Sosiaalisessa mediassakin pitääkin muistaa toista kunnioittava käytös. Asioista voidaan olla eri mieltä mutta ketään ei saa maalittaa eikä kiusata. 

Uskalla kohdata ja ottaa selvää

Oletko kokenut omalle kohdallesi epäreiluutta, mikä liittyisi vain siihen kuka olet? Tuskin kukaan meistä on välttynyt tältä kokemukselta, sillä elämässä on tilanteita, jolloin olemme vähemmistössä jonkin ominaisuutemme vuoksi. Joillekin meistä epäreilu tilanne on kuitenkin joka päiväistä ja siksi tätä asiaa on nostettava yleiseen keskusteluun.

Viime viikolla poliittisen keskustelun erääksi kuumaksi aiheeksi nousi juuri tämä asia. Ei kuitenkaan itse asiana, vaan aiheesta käytetty yleinen nimitys intersektionaalinen feminismi herätti hämmennystä. Populisteille tilanne oli taas herkullinen. Heillä kun on tapana yksinkertaistaa.  Asia, tässä tapauksessa sana, jota ei ymmärrä on niin helppo kohde huumorille ja hyökkäykselle. Intersektionaalinen feminismi on akateemisessa maailmassa yleisesti käytetty termi. Meille, sen yhteisön ulkopuolella oleville, asia on syytä avata.  

Jos intersektionaalinen feminismi nimenä naurattaa, se ei naurata kun ymmärtää sen merkityksen. On äärettömän tärkeää tiedostaa, mistä on milloinkin kysymys?

Yhä moninaistuvammassa yhteiskunnassa on merkityksellistä tunnistaa asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten meitä kohdellaan. Intersektionaalisessa feminismissä on kyse juuri tästä. Sen avulla halutaan tuoda näkyväksi ne asiat, joilla ihmisiä ei pitäisi arvottaa kuten sukupuoli, rotu, sosioekonominen asema, etninen tausta, ikä tai jonkun kohdalla näiden kaikkien yhteisvaikutus. Syrjintä on yleistä ja siksi on hyvä, että tämä kokemus, jonka niin moni meistä tunnistaa, tulee kuvata ja tuoda poliittiseen keskusteluun omalla nimellään vaikka nimi vaikeudessaan tuntuisikin oudolta ja hämmentävältä.

Me tarvitsemme toisiamme saadaksemme tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja me tarvitsemme sivistynyttä politiikkaa säilyttääksemme hyvinvointiyhteiskuntamme. Se nimittäin on säilyttämisen arvoinen. Sivistys ei tarkoita sitä, että osaamme käyttää hienoja sanoja. Se tarkoittaa sitä, että me myös ymmärrämme, mistä on milloinkin kysymys. Syrjintää kokeneen ei pidä muuttua mutta systeemin pitää. Se muutos tapahtuu asioiden tunnistamisella, ymmärtämisellä ja oman toiminnan muuttamisella.

Harjoittelu auttaa esiintymisjännitykseen

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin avautuminen esiintymisjännityksestään palautti mieleeni omat kokemukseni jännittämisestä esiintymistilanteissa. Vaikka nykyisin puheiden pitäminen ja esiintyminen sujuukin suhteellisen rennosti, ei tilanne omalla kohdallanikaan ole ollut aina niin.

Opiskeluaikana huomasin esiintymistilanteiden alkavan jännittää jo viikkoja ennen ja itse tilanteissa ääni värisi ja kädet tärisi. Tilanne oli suorastaan epämiellyttävä ja tämä lisäsi entisestään vastenmielisyyttä esiintymisiä kohtaan. Olin kuitenkin opiskelemassa ammattiin, jossa joutuisin puhumaan joka päivä joukolle ihmisiä ja siksi tilanne piti todella ottaa haltuun.

Huomasin yliopistossa mahdollisuuden opiskella enemmänkin puheviestinnän kursseja sen kaikille pakollisen yhden lisäksi.  Puheviestinnän kursseilla opin hallitsemaan jännitystä ohjatuissa esiintymistilanteissa. Sain myös konkreettisia vinkkejä siihen, miten puhetilanteisiin voi valmistautua. Esiintymiseen tuli rutiinia mutta ennen kaikkea tunsin, että alan hallita jännitystäni ja että osaan käyttää erilaisia keinoja puhetta tehostaakseni. Koulutus oli minulle erittäin tärkeä keino päästä tilanteen päälle ja sen avulla aloin jopa nauttia esiintymisestä.

En oikeastaan tiedä yhtään ihmistä kuka ei olisi jännittänyt esiintymistä. Tiedän monia taiteilijoita, poliitikkoja ja media-alan ammattilaisia, joita jännittää edelleen monien työvuosien jälkeenkin. Esiintymisjännitystä voi siis hallita, eikä se estä ihmistä tekemästä työtään. Jännitys myös kertoo, että tilanteet joissa jännittää ovat tärkeitä ja niissä halutaan onnistua.

Valtiovarainministeri Kulmuni halusi onnistua esiintymistilanteissa hyvin ja siksi hän hankki itselleen koulutusta. Viisasta olisi ollut miettiä koulutusta hankkiessaan kuka viulut maksaa? Omasta pussista maksaessa olisi varmasti tullut huomioitua paremmin koulutuksen kustannukset ja tämäkin turha kupru Suomen poliittisessa historiassa olisi jäänyt tapahtumatta.

Jännitystä on hyvä olla sopivassa määrin mutta silloin kun huomaa että jännittäminen häiritsee tilannetta kannattaa asialle tehdä jotain. Esiintymisjännitys ei saa olla este uralla etenemiseen vaan se on hoidettavissa harjoittelulla ja jos haluaa oikein taitavaksi puhujaksi, on hyvä oppia käyttämään retorisia taitoja.

Hämeenlinnassa on vuosittain järjestetty Retoriikan kesäkoulu, jossa on ollut mahdollista päästä kuulemaan kansainvälisen tason huippuammattilaisia. Sattuneesta syystä sitä ei tänä vuonna ole mutta toivottavasti ensi kesäkuussa taas on. Hyvät puhetaidot ovat meille kaikille tarpeen ihan jokapäiväisessä elämässä. Siksi taitoja pitää ja kannattaa harjoitella.

Ajatuksia Hämeenlinnan taloudesta 2019 tilinpäätöksen yhteydessä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Elämme haasteellisia aikoja talouden suhteen eikä tilanne tästä paremmaksi tule muuttumaan. Nyt jos koskaan kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. Tarvitsemme hyvää yhteishenkeä ja eri poliittisten ryhmien yhteistyötä, jotta löydämme Hämeenlinnalle parhaat toimenpiteet saada talous paremmalle tolalle. On aivan selvää ettei tätä miljoonien alijäämää paikata yhdellä toimenpiteellä vaan talouden tasapainottaminen vaatii niin verojen korottamisen kuin myös rakenteelliset uudistukset hallinnossa ja palveluissa.

Sosialidemokraatisen valtuustoryhmän mielestä nämä toimet ovat välttämättömiä jos halutaan pitää kiinni investointisuunnitelmasta palveluverkon suhteen ja samalla olla mukana muissa kaupunkia kehittävissä hankkeissa sekä tarjota laadukkaita palveluja kaupunkilaisille.

Kun joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä niistä on kerrottava kaupunkilaisille ennakoivasti, jotta perustelut ja kokonaiskuva on selvä kaikille. Kaupunkilaisten osallisuutta ei sovi tässäkään tilanteessa unohtaa. Hyvä johtaminen ja hyvä viestintä ovat aina tärkeitä mutta erityisesti silloin kun ajat ovat haastavat.

Vaikeina aikoina ei ole kuitenkaan järkevää lamaantua vaan on tärkeää ylläpitää toivoa siitä, että vaikeuksista selvitään. Kaupunki, jossa on aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat on strategiasta nouseva tavoite edelleen.

Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku näkyvät myös Hämeenlinnan asukasluvun kehittymisessä. Nämä vaikuttavat toki talouteen mutta positiivista on, että Hämeenlinna on onnistunut kasvattamaan muuttovoittoaan jo parin viime vuoden ajan. Se kertoo siitä, että kaupunki on kiinnostava asuinkaupunki ja tähän kaupungin kannattaa panostaa myös jatkossa. Ihan lähellä voi kuulostaa höttö -sloganilta mutta kun etätyön edellytykset lisääntyvät yhä useammalle asuinkaupunki voi olla ”ihan lähellä” mieluummin kuin lähellä mutta ruuhkien vuoksi ajallisesti aikaa vievän matkan päässä. Ihan lähellä -kaupungissa kannattaa nostaa esiin niitä asioita mitkä ovat meillä täällä jo olemassa esim. hyvät ulkoilualueet, harrastusmahdollisuudet ja edullinen asuminen. Imagotutkimus on myös tuonut esiin sen, että Hämeenlinna mielletään viihtyisäksi ja hyväksi kasvuympäristöksi.

Hämeenlinnan koko valtuustokauden tavoitteena on asukasmäärän ja verokertymän kasvu sekä talouden tasapainon saavuttaminen. Tavoitteet ovat tärkeitä mutta niiden saavuttamiseksi tarvitaan kovaa työtä.

Yhteistyö eri verkostoissa on Hämeenlinnalle tärkeää. ASSi-sairaalahanke on saatava etenemään ja Hämeenlinnan on hyvä olla mukana Suomirata –hankeyhtiön valmistelussa. Syrjään ei voi tällaisissa hankkeissa missään tapauksessa jäädä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä luottaa virkamiesten asiantuntijuuteen mutta toivoo että muuttuneissa taloudellisissa tilanteissa tilannearvio pystyttäisiin tekemään uudelleen jos se talouden kokonaiskuvan kannalta on järkevää. Palveluverkon kokonaiskuvassa tulisi aina ottaa huomioon kaupungin alueelliset erot ja fyysiset välimatkat. Esimerkiksi palveluja keskitettäessä on huomioitava asukkaiden yhdenvertaisuus saatavuuden suhteen mm pitäjissä pitää säilyä merkittävät lähipalvelut.

 Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä suhtautuu sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamiseen kriittisesti. Nämä palvelut tulisi tuottaa omana tuotantona.

Myös digitaalisuutta tulee hyödyntää jatkossakin. Sähköiset kokouskäytännöt on hyvä ottaa pysyviksi käytännöiksi ja eri toimialoilla digitaalisuus tuo säästöä niin ajallisesti kuin taloudellisessa mielessä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä kiittää kaupungin johtoa ja virkamiehiä hyvästä työstä.