Valtuustotyöni alussa, vuonna 2017, Hämeenlinna halusi olla Suomen paras kotouttaja. Itselleni ei ole tarvetta olla Suomen paras mutta ehkä tavoite olla hyvä kotouttaja on riittävä.
Jos haluaa olla hyvä, pitää työhön myös panostaa, varata riittävästi resurssia, kouluttaa työntekijöitä ja työn pitää olla suunnitelmallista.
Kotoutumiskeskustelussa puhutaan paljon kotouttamisesta mutta onnistuneeseen kotoutumiseen tarvitaan ammattilaisen kotouttajan tukea.
Sen lisäksi tärkeää on kotoutujan oma motivaatio kotoutua eli ottaa tarjotut mahdollisuudet vastaan ja tehdä aktiivista työtä kielen oppimiseen koska se avaa mahdollisuudet kaikkeen muuhun mm. opiskeluun ja työn tekemiseen.
Hämeenlinnan tulevaisuuden menestystekijä on olla houkutteleva asuinpaikka ja maahanmuutto on Hämeenlinnalle tässä erityisen tärkeää, kuten koko Suomelle.
Syntyvyys on ollut pitkään huolestuttavan alhaalla. Ensi syksynä Hämeenlinnassa aloittaa 100 ekaluokkalaista vähemmän kuin tänä syksynä ja trendi jatkuu samanlaisena. Maahanmuutolla pystymme takamaan sen, että meillä on tulevaisuudessakin riittävä palveluverkosto ja tekijöitä turvaamaan hyvinvointivaltion palveluja.
Hämeen ammattikorkeakoulun merkitys kaupungin vetovoimaan on tärkeä. Viimeisen kahden vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakouluun on tullut paljon ulkomaisia opiskelijoita perheineen ja tämä on näkynyt mm. valmistavan opetuksen ryhmien tarpeen kasvuna.
Keväällä 2024 kaupungissa oli 12 valmistavan opetuksen ryhmää ja perusopetuksessa muu kuin suomi äidinkielenäolevia oppilaita oli 870. Valmistavan opetuksen lisäksi tarvitsemme kaupunkiin myös englanninkielistä opetusta. Tämä lisäisi veto- ja pitovoimaa ja saisimme ulkomaalaiset opiskelijat jäämään opintojensa jälkeen kaupunkiin.
Tarvitsemme maahanmuuttoa ja siksi olikin surullista seurata19.9. A-talkia, missä perussuomalaisten Jani Mäkelä epäili kotouttamiskorvausten järkevyyttä. Puolueensa puheenjohtaja Purra totesi myös viestipalvelu x:ssä kotouttamisrahojen menevän ”kankkulan kaivoon”.
Eipä olekaan ihme, että maamme hallitus onkin päättänyt leikata kotouttamisesta 58 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni erittäin lyhytnäköistä toimintaa, kun todistetusti,tutkimusten mukaan, onnistunut kotoutumispolitiikka kohentaa niin maahanmuuttajan kuin myös kantaväestön taloudellista hyvinvointia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan, kotouttamissuunnitelmat ovat nostaneet maahanmuuttajan tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähentäneet reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja.
Toivottavasti Hämeenlinna haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa kansainvälisyyteen ja kotoutumiseen panostava kaupunki. Sellainen kaupunki on vetovoimainen ja se pitää meidät kaupunkien ”kartingkisassa” sillä paikalla, missä Hämeenlinna on historiallisestikin aina ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti