Tulevaisuuden Hämeenlinna ja Suomi tarvitsee terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia

 

Maanantaian 24.3.2025 valtuuston kokouksessa puhuttiin  vilkkaasti aiheesta tekojäärata ja sen kustannukset. Aihe on tärkeä ja on ymmärrettävää, että kun on haettu talouteen säästökohteita peruspalveluista, tekojääradan kustannukset voivat tuntua jonkun mielestä jopa tuhlailulta.

Valtuusto on tehnyt päätöksen tekojääradan rakentamisesta ja se on ollut erittäin hyvä päätös. On myös hyvä, että tekojääradan rahoitukseen on saatu kumppaneita Rengon ja Lammin säästöpankeista. Tästä suuri kiitos heille. Toivotaan myös valtion taholta myötämielistä suhtautumista tähän hankkeeseen ja erittäin vahvaa tukea myös sieltä suunnalta valtionavustuksen muodossa.

Viime vuodet ja varsinkin tämä talvi ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos etenee ja vääjäämättä myös täällä pohjolassa, sellaiset talvet, joihin me olemme tottuneet, ovat historiaa. Hiihto- ja luistelukausi jää eteläisessä Suomessa todella lyhyeksi ja joskus tilanne voi olla myös sellainen, ettei kausi ehdi edes alkaa kunnolla kuten tänä talvena. Suomalaisille lapsille ja nuorille hiihtäminen ja luistelu ulkojäillä alkaa olla todella harvinaista herkkua ja siksi Hämeenlinnassakin tarvitaan panostuksia talviliikunnan mahdollistumiseen.

Olen saanut todistaa jääliikkumisen riemua tänäkin talvella omassa siviilityössäni. Se pieni aika, mitä ulkojäät koulujen lähiympäristöissä ehti olla, varmisti omaa näkemystäni siitä, että päätös tekojääradan rakentamisesta on erittäin tärkeä päätös.

Meillä ei ole varaa liikkumattomuuteen. Liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 4,7 miljardia euroa vuosittain. Liikunnalla voidaan vaikuttaa monien sairauksien esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen ja mielenterveyssairauksien puhkeamiseen ja hallintaan.

Liikunnallisen elämäntavan oppimisella on myös erittäin suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunta lisää hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että motivoitunut, hyvinvoiva työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja haluaa onnistua työssään.  Työpoissaolot vähenevät ja työntekijät jaksavat tehdä pidemmät työurat.  Tällä on vaikutus myös maamme kilpailukykyyn ja se ei ole ihan pikkujuttu.

Liikkuva elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.  Kun lapset oppivat perheissään liikkuvan elämäntavan, näemme tulevaisuudessa yhä enemmän aikuisia, joille liikunta on oleellinen ja luonnollinen osa arkea.

Kaupungin tehtävä on huomioida liikkumisen edellytykset. Onko meillä kevyen liikenteen väylät kunnossa, niin että kenen tahansa arkiliikkuminen on helppoa ja turvallista? Onko meillä liikuntapaikat kaikkina vuodenaikoina houkuttelevia ja liikkumista mahdollistavia? Tekojäärata, Ahveniston maauimala, uimahallit ja liikuntahallit eripuolilla kaupunkia ja pitäjissä houkuttelevat eri-ikäisiä kaupunkilaisia liikunta-aktiviteettien äärelle ja rahallinen panostus maksaa itsensä takaisin hyvinvointina ja vahvana tulevaisuutena.

 

Kirjoitus julkaistu paikallislehdissä keväällä 2025

 

Hämeenlinnan tilinpäätöksen hyvä tulosennuste voisi näkyä koulujen ryhmäkokoihin panostamisena

 Syntyvyyden laskun seuraukset realisoituvat tulevana syksynä myös Hämeenlinnan koulunsa aloittavien määrän rajuna laskuna. Lukuvuosi käynnistyy sadan lapsen vähenemisenä eikä maahanmuutollakaan saada tätä asiaa korjattua. Se tarkoittaa noin neljän-viiden luokanopettajan vakanssin tarpeen vähenemistä. Seuraavina vuosina on odotettavissa samansuuruinen oppilasmäärän ja opettajatarpeen lasku. 2030-luvulle tultaessa tämä tarkoittaa jo noin 800 koululaisen vähenemistä kaupungissamme. Kaikki koulunsa 2030-luvulla aloittavat lapset ovat jo syntyneet eli tämä asia on ennakoitavissa ja kaupungin tulee tähän myös viisaasti varautua.

Samaan aikaan lasten määrän vähenemisen myötä meillä on ollut kuitenkin kasvava tarve lisätä erityisen tuen pienryhmiä ja valmistavan opetuksen ryhmiä. Erityisen tuen pienryhmiä on viime vuosina perustettu niin paljon, ettei kaikille ryhmille ole löytynyt opiskelutiloja omista kouluyhteisöistään ja suuri vaikeus on ollut myös saada erityisopettajakoulutuksen saaneita päteviä opettajia näihin ryhmiin. Tilanne on kestämätön. Jokaisen oppilasryhmän tulisi saada kuulua omaan kouluyhteisöönsä ja erityistä tukea saavan jos kenen, kuuluisi saada erityispedagogiikkaan erikoistuneen opettajan ammattitaitoista opetusta.
Miten tämä haaste olisi ratkaistavissa? Tässä tilanteessa missä oppilasmäärät laskevat, tulee miettiä entistä tarkemmin kuka hyötyy ja tarvitsee eniten erityisen tuen pienryhmäopetusta ja kenelle riittäisi tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä?
Tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä olisi mahdollista jos nämä yleisopetuksen perusryhmät olisivat riittävän pieniä n.16 oppilaan ryhmiä. Tämän kokoisia ryhmiä ei tarvitsisi myöskään jakaa jakoryhmiin luonnontieteiden ja käsitöiden oppitunneille vaan kaikissa aineissa ryhmä voisi opiskella omana luokkanaan.
Hämeenlinna lapsiystävällisenä kaupunkina voisi olla edelläkävijä tässä ajattelussa ja tehdä rohkeasti pienet ryhmät aloittaville luokille niin ala -kuin yläkouluun. Tällä toimella pystyisimme takaamaan, oppilasmäärän vähetessä, kaupungissa työskenteleville opettajille työn jatkuvuuden, varmistamaan erityisen tuen pienryhmien opetustilojen ja pätevien erityisopettajien riittävyyden sekä huomioimaan oppilaan tukemisen yksilöllisenä ja ryhmämuotoisena tukena oppilaan tuen uudistuksen astuessa voimaan 1.8.2025. Myös valmistavalta luokilta siirtyvien oppilaiden tukeminen onnistuisi paremmin pienemmissä yleisopetuksen ryhmissä ja tällä on tärkeä merkitys kotoutumisen onnistumisessa.
Viime viikolla julkistettiin ennuste kaupungin tulevasta tilinpäätöksestä ja se kertoo tuloksen olevan historiallisen hyvä. Ylijäämää on tulossa 15 miljoonaa. Lapsiin panostaminen olisi nyt perusteltu, tärkeä arvovalinta ja se maksaa itsensä takaisin nopeastikin. Pienemmissä ryhmissä opettajalla on mahdollisuus huomioida oppilaan yksilölliset tarpeet huomattavasti paremmin kuin isossa ryhmässä, mikä näkyisi oppimistulosten paranemisena ja työrauhan lisääntymisenä. Lisäksi riittävä resurssi tavalliseen koulutyöhön vähentäisi myös tarvetta vahvempien opiskeluhuollollisten palvelujen käyttöön.
Anne Laatikainen
rehtori ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Hämeenlinna

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 13.2.2025

Valtuustokauden suurin onnistuminen näkyy kouluverkon erinomaisena kuntona

 Hämeensaaren alue ja Ykköskortteli olivat keskeisiä kehittämisen tavoitteita valtuustokauden käynnistyttyä vuonna 2021. Valitettavasti kumpikaan näistä ei ole edennyt suunnitellusti ja siihen on ollut syynsä.

Edellinen valtuustokausi päättyi keskitetystä pysäköintiratkaisusta eli toriparkista luopumiseen ja se vaikutti osaltaan keskustan kehittämisen suunnitelmiin, erityisesti Ykköskorttelin jatkosuunnitelmiin. Syksyllä 2022 kaupunkirakennelautakunta sai Ykköskorttelin kaavan valmiiksi. Tämän jälkeen olisi voinut kuvitella rakentamisen lähtevän lentoon mutta tontin omistaja koki kuitenkin kaavoituskorvausten olevan hankkeeseen nähden liian korkeat ja päätti olla edistämättä hanketta.

Hämeensaaressa hanke oli taas hankeyhtiön hyppysissä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin alueelle uutta jäähallia. Jäähalli hautautui jo alkumetreillä kun jääkiekkoseurammekaan ei uskonut selviävänsä hankkeen kustannuksista ja lisäksi Ukrainassa alkoi sota, joka on vaikuttanut erittäin laajasti rakennushankkeisiin kaikkialla Suomessa. Uusien asuntojen kysyntä on tyrehtynyt ja se vaikuttaa kiinteistösijoittajien suunnitelmiin. Jos kysyntää ei ole, ei ole järkevää käynnistää mittavia ja kalliita rakennushankkeitakaan.

Meitä kaupunkilaisia harmittaa Hämeenlinnan kaupunkikuva. Rakennusten rapistuminen ja tyhjillään olo kertoo pysähtyneisyydestä. Asialle pitää tehdä jotain ja ottaa ohjat omiin käsiin. Muualla asuvaa kiinteistön omistajaa ei häiritse rähjääntyneen korttelin yleisilme kuten meitä ja siksi kaupunginjohdossa onkin herännyt ajatus Ykköskorttelin ostamisesta, jolloin alueen rakennusten purkamisessa ja kehittämisessä päästäisiin ihan toisella tavalla etenemään.

Nyt näitä kauppoja sitten hierotaan. Valoa näkyvissä Ykköskorttelin suhteen ainakin sen suhteen, että jos kaupunki sen lunastaa itselleen hankkeen eteneminen ei ainakaan ole kiinni siitä, ettei omistaja haluaisi sitä edistää.

Aivan tekemätöntä tämäkään valtuustokausi ei ole kuitenkaan ollut, vaikka somekirjoittelun perusteella niin voisi luulla. Hämeenlinna on panostanut todella paljon palveluverkkonsa kuntoon saamiseen ja pikkuhiljaa suurin osa koulukiinteistöistä on erinomaisessa kunnossa. Olemme saaneet uusia ja peruskorjattuja kouluja kantakaupunkiin ja parhaillaan rakennetaan Lammille uutta yhtenäiskoulua.

Paljon on tapahtunut ja tulee tapahtumaan palveluverkkoon liittyen tulevallakin valtuustokaudella. Seuraavan valtuustokauden aikaan tulee myös hyvin nopeasti päättää entisen Hamkin kiinteistöjen kohtalo Myllymäessä. Tyhjien kiinteistöjen ylläpito tulee kalliiksi ja jos ne eivät ole korjattavissa tulee ne purkaa ja kaavoittaa alueet uuteen käyttöön.

Myllymäen alueen ja Poltinahon alueen sijaitsevat suhteellisen hyvän matkan päässä keskustassa ja kiinnostavat asuinalueina. Alueiden palveluverkko on myös erittäin hyvässä kunnossa. Tekemisen meininkiä tarvitaan jatkossakin ja kun talouden suhdanteet kääntyvät nousuun, on Hämeenlinnan oltava valmis mahdollistamaan kaupungin elinvoimaa lisäävät hankkeet.
 Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa sarjassa 22.1.2025

Minun Suomeni on sivistynyt, oikeudenmukainen ja vapaa

 Vietämme huomenna Suomen 107- vuotissyntymäpäivää. Kun Suomi itsenäistyi maailma oli myllerryksessä. Valtioita hävisi ja uusia tuli, Suomi siinä mukana. Euroopassa monissa maissa yhteiskuntaluokkien väliset erot olivat kasvaneet erittäin suuriksi ja ilmassa oli paljon, niin maiden sisäistä kuin myös maiden välistä vastakkainasettelua ja vihan lietsontaa.

Sellainen tilanne oli myös juuri itsenäistyneessä Suomessa ja historia kertoo meille mihin se lopulta meidätkin valitettavasti ajoi.

Me voimme oppia historiasta ja olla toteuttamatta samoja virheitä kuin mitä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet. Tämä edellyttää meiltä historian tuntemusta, oman toiminnan ohjausta, empatiakykyä eli toisen asemaan asettumisen kykyä ja erityisesti tahtoa yhtenäisyyteen.

Suomen itsenäisyyden historiassa on useita tilanteita, jolloin on mitattu Suomen kansan tahtoa olla yhtenäinen kansa. 85 vuotta sitten tätä yhteistä tahtotilaa mitattiin, kun Suomella oli vastassaan ylivoimainen vastustaja. Suomalaisten yhtenäisyys ja yhteinen tahto puolustaa omaa valtiota pystyi pysäyttämään vihollisen mahdollisuudet vallata maamme. Yhtenäisyys oli mitä suuressa määrin henkistä ja moraalista. Tämä jäi historian kirjoihin nimellä, Talvisodan henki.

Millainen Suomi on tänä päivän ja millainen haluamme sen olevan tulevaisuudessa?

Valitettavasti me näemme Suomessa tänä päivänä vahvoja jakolinjoja ja polarisaatiota, jotka ovat omalta osaltaan heikentämässä kansamme yhtenäisyyttä. Omana elinaikanani Suomi ei ole koskaan ollut näin eripurainen kuin mitä se tänä päivänä on, ja se on minusta todella surullista.

Yhtenäinen kansa on vahva kansa. Sen ei tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioista, mutta sen  tulee pystyä toimimaan yhdessä. ”Yhdessä” on myös Tasavallan presidentin itsenäisyysvastaanoton teemana. Erilaisten näkemysten kunnioittaminen ja ymmärtäminen sekä kyky kompromisseihin takaa onnistumisen eri tilanteissa, joissa teemme yhteistyötä ja joissa haluamme edistää yhteisiä päämääriä.

Minulle tärkeää on, että minun Suomeni on sivistysvaltio, jossa kaikkien kansalaisten osaamisesta halutaan pitää kiinni ja jossa ymmärretään koulutuksen merkitys ihmisen hyvän elämän edistäjänä, yhteiskuntarauhan ja koko yhteiskunnan menestyksen takeena. Sivistysvaltiossa ihmisellä on kyky erottaa oikea ja väärä sekä hyvä ja paha toisistaan

Minun Suomeni on myös oikeudenmukainen. Se on oikeusvaltio, jossa on säädetty lait ja asetukset ja niistä pidetään kiinni. Siellä kansalaisen ei tarvitse pelätä mielivaltaisia oikeudenkäyntejä vaan jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Lait tuovat yhteiskuntaa myös yhteiskuntarauhaa ja tällaisessa maassa on turvallista asua ja elää.

Siksi meillä on  koulussakin säännöt, joista me haluamme pitää kiinni. Ne tuovat yhteisöön järjestystä, turvaa ja rauhaa.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, haluan Suomeni olevan tästä eteenkin päin vapaa valtio. Itsenäisyys on vapautta ja vastuuta. Suomi on ollut aina vastuullinen valtio ja hoitanut oman osuutensa kansainvälisistä sopimuksista ja ollut etujoukoissa toteuttamassa koko maapalloa koskevia tavoitteita esimerkiksi ilmastoasioissa. Suomi on hoitanut myös ulkosuhteensa vakaasti ja ollut eri konflikteissa sovittelijan roolissa. Tämä rooli on sivistysvaltiolle erittäin sopiva.

Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä aina muistaa myös se, ettei itsenäisyys ole itsestään selvää. Sen on mahdollistanut meille mennyt sukupolvi, joka myös vakaalla mielellä on rakentanut meille hyvinvointivaltion. Meidän tehtävä on vaalia tätä arvokasta perintöä ja taata myös tuleville sukupolville itsenäinen Suomi.

Kiitos menneille sukupolville itsenäisyydestä! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2024

Talvi yllätti taas Hämeenlinnan

Hämeenlinnan budjettivaltuustossa 13.11.2024 puhuttiin paljon kävely- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta. Aihe on puhuttanut kaupunkilaisia jo monia vuosia ja kaupungin vanhusneuvostokin on ottanut kantaa katujen talvikunnossapitoon.

Pari viikkoa sitten Viipurintien sillan kävelytie oli ns. kulkematon paikka. Lumisateen jälkeen kävelytietä ei ollut auratta ja niinpä sulaneet lumet jäivät liukkaaksi jäätyneeksi pinnaksi. Tämä tilanne olisi ollut ennakoitavissa ja paremmalla kadun auraamisella olisi estetty jään lumen sulaminen jääpinnaksi. Mistä kiikastaa, ettei tällainen onnistu? Rahasta vai asenteesta? Liukkaus aiheuttaa talvikeleillä paljon kaatumisia ja vammoja. Muutama vuosi sitten Hämeenlinnassa valtuusto päätti jakaa ikäihmisille kenkiin kiinnitettävä liukuesteitä. Eikö olisi kuitenkin parempi panostaa kävely- ja pyöräteiden kunnossapitoon ja hoitaa ne asianmukaisesti ajoissa kuntoon silloin kun tarve vaatii? Hämeenlinnassa lunta sataa vaan tietyn ajan talvessa ja näihin kuukausiin pitäisi panostaa kunnolla. Vai onko syy hoitamattomuuteen juuri tämä? Talvi yllättää ja säiden epävarmuus on ajanut tilanteen siihen, ettei talvikelin hoitamiseen haluta laittaa ennakoivasti resurssia koska voi olla, ettei sitä tarvitakaan suunnitellussa volyymissä.

Olen asunut lapsuudessa ja nuoruudessa Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä talvet ovat lumisia ja kylmiä. Näillä seuduilla katujen talvihoitoon on pakko panostaa ja lumikelien yllättäessä aurauskalusto lähtee välittömästi liikkeelle aamuvarhaisella, jotta kävely- ja pyörätiet ovat ajoissa kunnossa niitä käyttäville. Hämeenlinnassa on jo tälle vuodelle kirjattu talousarvioon kävelyn- ja pyöräilyn talvikunnossapidon priorisointi seuraavien vuosien kunnossapidon kilpailutuksissa. Miksi tätä asiaa ei kuitenkaan saada kuntoon, vaikka palaute kaupunkilaisilta on jatkuvaa ja turhat loukkaantumiset liukkailla keleillä kaatumisissa tulevat kalliiksi. Olemme myös huolissamme lasten ja nuorten liikuntatottumusten ja kunnon rapautumisesta. Eikö meidän silloin tulisi mahdollistaa arkiliikkumisen edellytyksiä niin, että lapset ja nuoret pääsevät liikkeelle kävellen tai pyöräillen?

Nyt tarvitaan tekoja eikä vaan kauniita lauseita. Siksi olenkin iloinen, että Veera Jussilan (vihr.) esittämä muutosesitys pilottihankkeen käynnistämisestä, jolla keskeiset pyöräilyreitit hoidetaan tehostetun talvikunnossapidon hoitoluokituksessa ja sen mukaisin laatutavoittein, sai enemmistön kannatuksen valtuustossa. Jospa nyt vihdoin Hämeenlinnassakin pääsee talvella turvallisesti ja esteettömästi paikasta toiseen jalan tai pyörällä.

Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisissa  Paikallista porinaa sarjassa 20.11.2024

Kansainvälisyyteen ja kotoutumiseen panostaminen on Hämeenlinnalle kriittinen voimavara

Valtuustotyöni alussa, vuonna 2017, Hämeenlinna halusi olla Suomen paras kotouttaja. Itselleni ei ole tarvetta olla Suomen paras mutta ehkä tavoite olla hyvä kotouttaja on riittävä. 

Jos haluaa olla hyvä, pitää työhön myös panostaa, varata riittävästi resurssia, kouluttaa työntekijöitä ja työn pitää olla suunnitelmallista.

Kotoutumiskeskustelussa puhutaan paljon kotouttamisesta mutta onnistuneeseen kotoutumiseen tarvitaan ammattilaisen kotouttajan tukea.

 Sen lisäksi tärkeää on kotoutujan oma motivaatio kotoutua eli ottaa tarjotut mahdollisuudet vastaan ja tehdä aktiivista työtä kielen oppimiseen koska se avaa mahdollisuudet kaikkeen muuhun mm. opiskeluun ja työn tekemiseen.

Hämeenlinnan tulevaisuuden menestystekijä on olla houkutteleva asuinpaikka ja maahanmuutto on Hämeenlinnalle tässä erityisen tärkeää, kuten koko Suomelle. 

Syntyvyys on ollut pitkään huolestuttavan alhaalla. Ensi syksynä Hämeenlinnassa aloittaa 100 ekaluokkalaista vähemmän kuin tänä syksynä ja trendi jatkuu samanlaisena. Maahanmuutolla pystymme takamaan sen, että meillä on tulevaisuudessakin riittävä palveluverkosto ja tekijöitä turvaamaan hyvinvointivaltion palveluja.

Hämeen ammattikorkeakoulun merkitys kaupungin vetovoimaan on tärkeä. Viimeisen kahden vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakouluun  on tullut paljon ulkomaisia opiskelijoita perheineen ja tämä on näkynyt mm. valmistavan opetuksen ryhmien tarpeen kasvuna. 

Keväällä 2024 kaupungissa oli 12 valmistavan opetuksen ryhmää ja perusopetuksessa muu kuin suomi äidinkielenäolevia oppilaita oli 870.  Valmistavan opetuksen lisäksi tarvitsemme kaupunkiin myös englanninkielistä opetusta. Tämä lisäisi veto- ja pitovoimaa ja saisimme ulkomaalaiset opiskelijat jäämään opintojensa jälkeen kaupunkiin. 

Tarvitsemme maahanmuuttoa ja siksi olikin surullista seurata19.9. A-talkia, missä perussuomalaisten Jani Mäkelä epäili kotouttamiskorvausten järkevyyttä. Puolueensa puheenjohtaja Purra totesi myös viestipalvelu x:ssä kotouttamisrahojen menevän ”kankkulan kaivoon”. 

Eipä olekaan ihme, että maamme hallitus onkin päättänyt leikata kotouttamisesta 58 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni erittäin lyhytnäköistä toimintaa, kun todistetusti,tutkimusten mukaan, onnistunut kotoutumispolitiikka kohentaa niin maahanmuuttajan kuin myös kantaväestön taloudellista hyvinvointia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan, kotouttamissuunnitelmat ovat nostaneet maahanmuuttajan tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähentäneet reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja.

Toivottavasti Hämeenlinna haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa kansainvälisyyteen ja kotoutumiseen panostava kaupunki. Sellainen kaupunki on vetovoimainen ja se pitää meidät kaupunkien  ”kartingkisassa” sillä paikalla, missä Hämeenlinna on historiallisestikin aina ollut.

Teksti julkaistu Kaupunkiuutisissa 2.10.2024

Hämeenlinnan keskeinen sijainti on Hämeenlinnalle sekävalttikortti, että akilleen kantapää

Verkatehdas on Hämeenlinnan helmi. Kiitos niille päättäjille, jotka veivät tämän hankkeen maaliin. Hämeenlinna olisi varsin eri kaupunki ilman sitä. Viime viikolla sain olla kahdessa mielenkiintoisessa tapahtumassa Verkatehtaalla.

Ensimmäinen tapahtuma, johon osallistuin, oli Growth LOOP,yritysten kasvuseminaari, jonka tarkoitus on auttaa yrittäjiä ja yrityksiä menestymään, kasvamaan, tekemään rohkeita päätöksiä ja uudistumaan. Kuunnellessani eri seminaariesityksiä tapanani on aina miettiä, miten niissä esitettyjä ajatuksia voisi soveltaa omaan työhön?  Vaikka kaupunki tai koulu ei olekaan yritys, voi yritysmaailman menestysreseptiä hyödyntää myös näiden johtamisen ja päätöksen tekemisen tukena. 

Hämeenlinnan tulevaisuus on menestyvänä ja houkuttelevana kaupunkina on kiinni monesta. Paikalleen ei pidä jäädä missään tilanteessa. Ei silloinkaan, kun tuntuu, että hyvin menee. Uudistuminen on välttämätöntä, jos haluaa pysyä kisassa mukana ja se edellyttää määrätietoista toimintaa asioiden eteenpäin viemisen kohdalla sekä rohkeita päätöksiä. 

Kaupungin on myös seurattava aikansa trendejä, skenaarioita ja ennakoitava. Ennakoinnissa on hyvä huomioida vaihtoehtoisia ratkaisuja, ettei lamaannuta tilanteissa, missä suunnitelma A ei menekään maaliin. Uudistumisen on hyvä olla jatkuvaa eteenpäin menoa ja tässä on käytävä dialogia kaupunkilaisten kanssa. Asiat voivat olla pieniäkin. Sitten kun on isommista uudistuksista kyse, olemme kaikki valmiita vastaanottamaan niitä, koska meillä on hyviä kokemuksia uudistumisesta.

Uudistumisessa on aina kysymys nykyisen tilan paranemisesta ja itsensä uudelleen keksimisestä ja jotta kaupunki olisitulevaisuuskestävä, uudistumisprosessissa pitää huomioida ihmisten, teknologioiden, datan ja uusien toimintamallien parhaat potentiaalit, unohtamatta ympäristöä ja osallistavaa tulevaisuusdialogia. Siinäpä menestysresepti, jonka AI strategisti ja innovaattori Vesa Auvisen esitys minussa herätti.

Toinen erittäin mielenkiintoinen tapahtuma Verkatehtaalla oli jo yhdennentoista kerran Hämeenlinnassa järjestetty Retoriikan Kesäkoulu. Puhe- ja viestintätaidon tapahtuma houkuttelee vuosi toisensa jälkeen maailman parhaita puhetaidon ammattilaisia kertomaan omia kokemuksiaan puheenkirjoittajina ja puhujina ja tapahtumalle on muodostunut myös oma vakiintunut yleisönsä.   Antti Mustakallio ja Katleena Kortesuo ovat tapahtuman taustapari ja he ansaitsevat suurkiitokset. Ensi vuonna tapahtuman teemana on turvallisuuspuhe, joka tulee varmasti houkuttelemaan paikalle kaikki ne, jotka tarvitsevat työssään kriisiviestinnän taitoja. 

Hämeenlinna on vakiintunut jo monen kiinnostavan tapahtuman järjestämispaikkakunnaksi. Tänne pääsee helposti mutta tänne ei tarvitse tapahtumien jälkeen jäädä, ellei päivätapahtuman jatkoksi ole tarjolla houkuttelevaa iltaohjelmaa.

Tässäpä oivallinen tilaisuus alkaakin miettiä yhdessä, löytyykö tapahtumille useampia kumppanuuksia, joilla saataisiin hyödynnettyä tilaisuuksien vetovoima koko kaupungin elinvoimaa lisääviksi toiminnaksi.

Paikallista porinaa 12.6.2024