Tulevaisuuden Hämeenlinna ja Suomi tarvitsee terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia

 

Maanantaian 24.3.2025 valtuuston kokouksessa puhuttiin  vilkkaasti aiheesta tekojäärata ja sen kustannukset. Aihe on tärkeä ja on ymmärrettävää, että kun on haettu talouteen säästökohteita peruspalveluista, tekojääradan kustannukset voivat tuntua jonkun mielestä jopa tuhlailulta.

Valtuusto on tehnyt päätöksen tekojääradan rakentamisesta ja se on ollut erittäin hyvä päätös. On myös hyvä, että tekojääradan rahoitukseen on saatu kumppaneita Rengon ja Lammin säästöpankeista. Tästä suuri kiitos heille. Toivotaan myös valtion taholta myötämielistä suhtautumista tähän hankkeeseen ja erittäin vahvaa tukea myös sieltä suunnalta valtionavustuksen muodossa.

Viime vuodet ja varsinkin tämä talvi ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos etenee ja vääjäämättä myös täällä pohjolassa, sellaiset talvet, joihin me olemme tottuneet, ovat historiaa. Hiihto- ja luistelukausi jää eteläisessä Suomessa todella lyhyeksi ja joskus tilanne voi olla myös sellainen, ettei kausi ehdi edes alkaa kunnolla kuten tänä talvena. Suomalaisille lapsille ja nuorille hiihtäminen ja luistelu ulkojäillä alkaa olla todella harvinaista herkkua ja siksi Hämeenlinnassakin tarvitaan panostuksia talviliikunnan mahdollistumiseen.

Olen saanut todistaa jääliikkumisen riemua tänäkin talvella omassa siviilityössäni. Se pieni aika, mitä ulkojäät koulujen lähiympäristöissä ehti olla, varmisti omaa näkemystäni siitä, että päätös tekojääradan rakentamisesta on erittäin tärkeä päätös.

Meillä ei ole varaa liikkumattomuuteen. Liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 4,7 miljardia euroa vuosittain. Liikunnalla voidaan vaikuttaa monien sairauksien esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen ja mielenterveyssairauksien puhkeamiseen ja hallintaan.

Liikunnallisen elämäntavan oppimisella on myös erittäin suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunta lisää hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että motivoitunut, hyvinvoiva työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja haluaa onnistua työssään.  Työpoissaolot vähenevät ja työntekijät jaksavat tehdä pidemmät työurat.  Tällä on vaikutus myös maamme kilpailukykyyn ja se ei ole ihan pikkujuttu.

Liikkuva elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.  Kun lapset oppivat perheissään liikkuvan elämäntavan, näemme tulevaisuudessa yhä enemmän aikuisia, joille liikunta on oleellinen ja luonnollinen osa arkea.

Kaupungin tehtävä on huomioida liikkumisen edellytykset. Onko meillä kevyen liikenteen väylät kunnossa, niin että kenen tahansa arkiliikkuminen on helppoa ja turvallista? Onko meillä liikuntapaikat kaikkina vuodenaikoina houkuttelevia ja liikkumista mahdollistavia? Tekojäärata, Ahveniston maauimala, uimahallit ja liikuntahallit eripuolilla kaupunkia ja pitäjissä houkuttelevat eri-ikäisiä kaupunkilaisia liikunta-aktiviteettien äärelle ja rahallinen panostus maksaa itsensä takaisin hyvinvointina ja vahvana tulevaisuutena.

 

Kirjoitus julkaistu paikallislehdissä keväällä 2025

 

Hämeenlinnan tilinpäätöksen hyvä tulosennuste voisi näkyä koulujen ryhmäkokoihin panostamisena

 Syntyvyyden laskun seuraukset realisoituvat tulevana syksynä myös Hämeenlinnan koulunsa aloittavien määrän rajuna laskuna. Lukuvuosi käynnistyy sadan lapsen vähenemisenä eikä maahanmuutollakaan saada tätä asiaa korjattua. Se tarkoittaa noin neljän-viiden luokanopettajan vakanssin tarpeen vähenemistä. Seuraavina vuosina on odotettavissa samansuuruinen oppilasmäärän ja opettajatarpeen lasku. 2030-luvulle tultaessa tämä tarkoittaa jo noin 800 koululaisen vähenemistä kaupungissamme. Kaikki koulunsa 2030-luvulla aloittavat lapset ovat jo syntyneet eli tämä asia on ennakoitavissa ja kaupungin tulee tähän myös viisaasti varautua.

Samaan aikaan lasten määrän vähenemisen myötä meillä on ollut kuitenkin kasvava tarve lisätä erityisen tuen pienryhmiä ja valmistavan opetuksen ryhmiä. Erityisen tuen pienryhmiä on viime vuosina perustettu niin paljon, ettei kaikille ryhmille ole löytynyt opiskelutiloja omista kouluyhteisöistään ja suuri vaikeus on ollut myös saada erityisopettajakoulutuksen saaneita päteviä opettajia näihin ryhmiin. Tilanne on kestämätön. Jokaisen oppilasryhmän tulisi saada kuulua omaan kouluyhteisöönsä ja erityistä tukea saavan jos kenen, kuuluisi saada erityispedagogiikkaan erikoistuneen opettajan ammattitaitoista opetusta.
Miten tämä haaste olisi ratkaistavissa? Tässä tilanteessa missä oppilasmäärät laskevat, tulee miettiä entistä tarkemmin kuka hyötyy ja tarvitsee eniten erityisen tuen pienryhmäopetusta ja kenelle riittäisi tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä?
Tuki omassa yleisopetuksen ryhmässä olisi mahdollista jos nämä yleisopetuksen perusryhmät olisivat riittävän pieniä n.16 oppilaan ryhmiä. Tämän kokoisia ryhmiä ei tarvitsisi myöskään jakaa jakoryhmiin luonnontieteiden ja käsitöiden oppitunneille vaan kaikissa aineissa ryhmä voisi opiskella omana luokkanaan.
Hämeenlinna lapsiystävällisenä kaupunkina voisi olla edelläkävijä tässä ajattelussa ja tehdä rohkeasti pienet ryhmät aloittaville luokille niin ala -kuin yläkouluun. Tällä toimella pystyisimme takaamaan, oppilasmäärän vähetessä, kaupungissa työskenteleville opettajille työn jatkuvuuden, varmistamaan erityisen tuen pienryhmien opetustilojen ja pätevien erityisopettajien riittävyyden sekä huomioimaan oppilaan tukemisen yksilöllisenä ja ryhmämuotoisena tukena oppilaan tuen uudistuksen astuessa voimaan 1.8.2025. Myös valmistavalta luokilta siirtyvien oppilaiden tukeminen onnistuisi paremmin pienemmissä yleisopetuksen ryhmissä ja tällä on tärkeä merkitys kotoutumisen onnistumisessa.
Viime viikolla julkistettiin ennuste kaupungin tulevasta tilinpäätöksestä ja se kertoo tuloksen olevan historiallisen hyvä. Ylijäämää on tulossa 15 miljoonaa. Lapsiin panostaminen olisi nyt perusteltu, tärkeä arvovalinta ja se maksaa itsensä takaisin nopeastikin. Pienemmissä ryhmissä opettajalla on mahdollisuus huomioida oppilaan yksilölliset tarpeet huomattavasti paremmin kuin isossa ryhmässä, mikä näkyisi oppimistulosten paranemisena ja työrauhan lisääntymisenä. Lisäksi riittävä resurssi tavalliseen koulutyöhön vähentäisi myös tarvetta vahvempien opiskeluhuollollisten palvelujen käyttöön.
Anne Laatikainen
rehtori ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Hämeenlinna

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 13.2.2025

Valtuustokauden suurin onnistuminen näkyy kouluverkon erinomaisena kuntona

 Hämeensaaren alue ja Ykköskortteli olivat keskeisiä kehittämisen tavoitteita valtuustokauden käynnistyttyä vuonna 2021. Valitettavasti kumpikaan näistä ei ole edennyt suunnitellusti ja siihen on ollut syynsä.

Edellinen valtuustokausi päättyi keskitetystä pysäköintiratkaisusta eli toriparkista luopumiseen ja se vaikutti osaltaan keskustan kehittämisen suunnitelmiin, erityisesti Ykköskorttelin jatkosuunnitelmiin. Syksyllä 2022 kaupunkirakennelautakunta sai Ykköskorttelin kaavan valmiiksi. Tämän jälkeen olisi voinut kuvitella rakentamisen lähtevän lentoon mutta tontin omistaja koki kuitenkin kaavoituskorvausten olevan hankkeeseen nähden liian korkeat ja päätti olla edistämättä hanketta.

Hämeensaaressa hanke oli taas hankeyhtiön hyppysissä, jossa ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin alueelle uutta jäähallia. Jäähalli hautautui jo alkumetreillä kun jääkiekkoseurammekaan ei uskonut selviävänsä hankkeen kustannuksista ja lisäksi Ukrainassa alkoi sota, joka on vaikuttanut erittäin laajasti rakennushankkeisiin kaikkialla Suomessa. Uusien asuntojen kysyntä on tyrehtynyt ja se vaikuttaa kiinteistösijoittajien suunnitelmiin. Jos kysyntää ei ole, ei ole järkevää käynnistää mittavia ja kalliita rakennushankkeitakaan.

Meitä kaupunkilaisia harmittaa Hämeenlinnan kaupunkikuva. Rakennusten rapistuminen ja tyhjillään olo kertoo pysähtyneisyydestä. Asialle pitää tehdä jotain ja ottaa ohjat omiin käsiin. Muualla asuvaa kiinteistön omistajaa ei häiritse rähjääntyneen korttelin yleisilme kuten meitä ja siksi kaupunginjohdossa onkin herännyt ajatus Ykköskorttelin ostamisesta, jolloin alueen rakennusten purkamisessa ja kehittämisessä päästäisiin ihan toisella tavalla etenemään.

Nyt näitä kauppoja sitten hierotaan. Valoa näkyvissä Ykköskorttelin suhteen ainakin sen suhteen, että jos kaupunki sen lunastaa itselleen hankkeen eteneminen ei ainakaan ole kiinni siitä, ettei omistaja haluaisi sitä edistää.

Aivan tekemätöntä tämäkään valtuustokausi ei ole kuitenkaan ollut, vaikka somekirjoittelun perusteella niin voisi luulla. Hämeenlinna on panostanut todella paljon palveluverkkonsa kuntoon saamiseen ja pikkuhiljaa suurin osa koulukiinteistöistä on erinomaisessa kunnossa. Olemme saaneet uusia ja peruskorjattuja kouluja kantakaupunkiin ja parhaillaan rakennetaan Lammille uutta yhtenäiskoulua.

Paljon on tapahtunut ja tulee tapahtumaan palveluverkkoon liittyen tulevallakin valtuustokaudella. Seuraavan valtuustokauden aikaan tulee myös hyvin nopeasti päättää entisen Hamkin kiinteistöjen kohtalo Myllymäessä. Tyhjien kiinteistöjen ylläpito tulee kalliiksi ja jos ne eivät ole korjattavissa tulee ne purkaa ja kaavoittaa alueet uuteen käyttöön.

Myllymäen alueen ja Poltinahon alueen sijaitsevat suhteellisen hyvän matkan päässä keskustassa ja kiinnostavat asuinalueina. Alueiden palveluverkko on myös erittäin hyvässä kunnossa. Tekemisen meininkiä tarvitaan jatkossakin ja kun talouden suhdanteet kääntyvät nousuun, on Hämeenlinnan oltava valmis mahdollistamaan kaupungin elinvoimaa lisäävät hankkeet.
 Kirjoitus julkaistu Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa sarjassa 22.1.2025