Joulun alusviikot ovat koulujen ja päiväkotien juhla-aikaa. Jouluaskartelut, piparin leivonta ja siitä tuleva tuoksu sekä joulumusiikki tuovat juhlantuntua. Lopulta kaikki huipentuu yhteiseen juhlaan, jossa lapset sekä nuoret saavat esiintyä ja näyttää taitojaan, niin toisilleen kuin myös läheisilleen.
Kouluille ja päiväkodeille juhlaperinteet ovat tärkeitä. Ne rytmittävät vuoden kiertoa mukavasti ja niiden kautta siirretään myös tapakasvatusta ja perinteitä. Viime vuosina juuri jouluun liittyvät perinteet ovatkin meitä kovasti puhututtaneet. Voiko joulujuhlaa viettää tunnustuksettomasti ja kaikkien vakaumus huomioon ottaen?
Kun tämä kysymys esitettiin itselleni, ajattelin ensin, että onpa hassu kysymys. Jouluhan on toinen suurista kristillisistä juhlistamme. Pitääkö koulujen juhlat karsia näistä elementeistä? Opetushallitus on linjannut ettei yksittäinen, kristilliseen juhlaperinteeseen liittyvä ohjelmanumero, tee juhlasta tunnustuksellista, eikä myöskään joululaulujen hartaat sävyt, jotka ovat tunnusomaisia meille melankoliaan taipuville suomalaisille.
Ajelin töistä kotiin muutama vuosi sitten ja radiosta tuli joululaulu, jossa laulettiin ” Mitä vikaa on rauhassa ihmisten kesken? Mitä vikaa on rukouksessa, joka jouluna kaikuu yli kaupunkien? Mitä vikaa on rakkaudessa?” Sanat koskettivat. Mietin, miksi tänä päivänä haluamme enemmän olla erillämme kuin yhdessä? Miksi kriittinen ja rajoja asettava mielipide on arvokkaampi kuin suvaitsevainen? Eihän se ole keneltäkään pois, jos oppii ymmärtämään erilaista arvomaailmaa ja vakaumusta. Kuitenkin, loppupeleissä, olemme ihmisiä ja kunnioittava suhtautuminen lähimmäiseen on se, millä on merkitystä.
Suomi on monikulttuurinen maa ja koulujen ja päiväkotien juhlissa tämä saa näkyä. Arvostavassa ja toista huomioonottavassa juhlakulttuurissa on hyvä kertoa, mihin perinteisiin esitykset liittyvät ja mahdollistaa myös esityksen katsomiseen osallistumattomuus. Kun perinteitä huomioidaan tasapuolisesti, ei osallistumattomuudelle ehkä ole tarvettakaan.
Joulujuhlassa voi on olla seimikuvaelma ja joululauluissa voidaan laulaa Jeesuksesta ja enkeleistä. Näiden rinnalla voivat tontut, Nisset ja Nasset, tanssahdella ja tuoda jouluiloa. Koulujen ja päiväkotien juhlaperinteitä voidaan rikastuttaa myös huomioimalla muista kulttuureista tulevien tärkeät päivät. Muslimien Eid al-fitr ja Eid al-adha juhlissa juhlitaan onnen paluuta ja buddhalaisten juhla, vesak, juhlii Buddhan syntymää. Eri juhlaperinteitä huomioimalla pystymme myös kasvattamaan lapsistamme maailmankansalaisia, joilla on kyky ymmärtää muita ja arvostaa erilaisia tapoja juhlia elämää.
Itselleni joulu on rauhoittumisen aikaa. Jouluna tavataan sukua ja muistellaan menneitä. Joulun sanoma on edelleen ajankohtainen ja merkityksellinen. Joulu on rauhan ja rakkauden juhla. Rauhallista joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti