Vietämme huomenna Suomen 107- vuotissyntymäpäivää. Kun Suomi itsenäistyi maailma oli myllerryksessä. Valtioita hävisi ja uusia tuli, Suomi siinä mukana. Euroopassa monissa maissa yhteiskuntaluokkien väliset erot olivat kasvaneet erittäin suuriksi ja ilmassa oli paljon, niin maiden sisäistä kuin myös maiden välistä vastakkainasettelua ja vihan lietsontaa.
Sellainen tilanne oli myös juuri itsenäistyneessä Suomessa ja historia kertoo meille mihin se lopulta meidätkin valitettavasti ajoi.
Me voimme oppia historiasta ja olla toteuttamatta samoja virheitä kuin mitä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet. Tämä edellyttää meiltä historian tuntemusta, oman toiminnan ohjausta, empatiakykyä eli toisen asemaan asettumisen kykyä ja erityisesti tahtoa yhtenäisyyteen.
Suomen itsenäisyyden historiassa on useita tilanteita, jolloin on mitattu Suomen kansan tahtoa olla yhtenäinen kansa. 85 vuotta sitten tätä yhteistä tahtotilaa mitattiin, kun Suomella oli vastassaan ylivoimainen vastustaja. Suomalaisten yhtenäisyys ja yhteinen tahto puolustaa omaa valtiota pystyi pysäyttämään vihollisen mahdollisuudet vallata maamme. Yhtenäisyys oli mitä suuressa määrin henkistä ja moraalista. Tämä jäi historian kirjoihin nimellä, Talvisodan henki.
Millainen Suomi on tänä päivän ja millainen haluamme sen olevan tulevaisuudessa?
Valitettavasti me näemme Suomessa tänä päivänä vahvoja jakolinjoja ja polarisaatiota, jotka ovat omalta osaltaan heikentämässä kansamme yhtenäisyyttä. Omana elinaikanani Suomi ei ole koskaan ollut näin eripurainen kuin mitä se tänä päivänä on, ja se on minusta todella surullista.
Yhtenäinen kansa on vahva kansa. Sen ei tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioista, mutta sen tulee pystyä toimimaan yhdessä. ”Yhdessä” on myös Tasavallan presidentin itsenäisyysvastaanoton teemana. Erilaisten näkemysten kunnioittaminen ja ymmärtäminen sekä kyky kompromisseihin takaa onnistumisen eri tilanteissa, joissa teemme yhteistyötä ja joissa haluamme edistää yhteisiä päämääriä.
Minulle tärkeää on, että minun Suomeni on sivistysvaltio, jossa kaikkien kansalaisten osaamisesta halutaan pitää kiinni ja jossa ymmärretään koulutuksen merkitys ihmisen hyvän elämän edistäjänä, yhteiskuntarauhan ja koko yhteiskunnan menestyksen takeena. Sivistysvaltiossa ihmisellä on kyky erottaa oikea ja väärä sekä hyvä ja paha toisistaan
Minun Suomeni on myös oikeudenmukainen. Se on oikeusvaltio, jossa on säädetty lait ja asetukset ja niistä pidetään kiinni. Siellä kansalaisen ei tarvitse pelätä mielivaltaisia oikeudenkäyntejä vaan jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Lait tuovat yhteiskuntaa myös yhteiskuntarauhaa ja tällaisessa maassa on turvallista asua ja elää.
Siksi meillä on koulussakin säännöt, joista me haluamme pitää kiinni. Ne tuovat yhteisöön järjestystä, turvaa ja rauhaa.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, haluan Suomeni olevan tästä eteenkin päin vapaa valtio. Itsenäisyys on vapautta ja vastuuta. Suomi on ollut aina vastuullinen valtio ja hoitanut oman osuutensa kansainvälisistä sopimuksista ja ollut etujoukoissa toteuttamassa koko maapalloa koskevia tavoitteita esimerkiksi ilmastoasioissa. Suomi on hoitanut myös ulkosuhteensa vakaasti ja ollut eri konflikteissa sovittelijan roolissa. Tämä rooli on sivistysvaltiolle erittäin sopiva.
Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä aina muistaa myös se, ettei itsenäisyys ole itsestään selvää. Sen on mahdollistanut meille mennyt sukupolvi, joka myös vakaalla mielellä on rakentanut meille hyvinvointivaltion. Meidän tehtävä on vaalia tätä arvokasta perintöä ja taata myös tuleville sukupolville itsenäinen Suomi.
Kiitos menneille sukupolville itsenäisyydestä! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Puhe Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2024
